KITA 1+2/2018 - Page 13

”Lisäksi joidenkin yleisten tilojen käyttötarkoitus muuttuu Yliskyläntiellä on meneillään noin kahdeksan miljoonan euron Vaikka puhutaan putkiremontista, samalla tehdään muitakin hanke, niin siitä viisi prosenttia on jo iso summa”, Saukkonen korjauksia”, Saukkonen selvittää. muistuttaa. Myös Laajasalon aiempien ryhmäkorjausprojektien yhtey- dessä on muutettu joitakin kellaritiloja uuteen käyttöön. ”On havaittu, että tämän aikakauden kohteissa esimerkiksi ”Rahallista hyötyä tulee nimenomaan hankkeen suuruu- desta. Urakoitsijalle tulee hankintaetua, kun korjattavana on isompia kokonaisuuksia. – Ja kun tiedetään aiempien hankkei- kylmäkellarien käyttö on vähentynyt huomattavasti. Näin ollen den toteutuneet kustannukset ja verrataan vastaavankokoisiin tiloja voi vapautua uuteen käyttöön. Yliskyläntiellä tiloista yksittäisiin hankkeisiin, on jo käytännössä havaittu, että ryh- ehkä tehdään osittain vuokrattavaa tilaa – tai sitten ne jäävät mäkorjaushankkeista on konkreettista kustannushyötyä.” taloyhtiön kokous- tai kerhotiloiksi. Joskus vastaavista tiloista on tehty kuntosalejakin.” Konkreettisia säästöjä Yliskyläntien hankkeessa korjausrakentaminen alkoi fyysisesti vuodenvaihteessa 2017–2018. ”Projekti alkoi itse asiassa hankesuunnittelun ja teknisen ” Ryhmäkorjaushankkeita alettiin toteuttaa Suomessa vasta 2000-luvulla. toteutussuunnittelun osalta jo vuonna 2015. Nyt on aloitettu Vaihtoehtoja vertailtiin toteutusvaihe, jonka on tarkoitus päättyä heinäkuussa 2019.” Saukkosen mukaan Yliskyläntie 6:n ja 7:n taloyhtiöissä käytiin ”Työt alkavat Yliskyläntie 6:sta helmikuussa 2018, ja kun aletaan olla puolivälissä, otetaan myös Yliskyläntie 7:n kiinteistö työn alle. Ryhmäkorjaushankkeen etuihin kuuluu, projektin suunnitteluaikana paljon keskusteluja mahdollisista korjaustavoista. ”Silloin pohdittiin, olisiko mahdollista käyttää uusia mene- että töitä voidaan rytmittää joustavasti ja niitä voivat tehdä telmiä kuten hybridiputkiremonttia. Hankesuunnitteluaikana useammat asentajaryhmät. Urakoitsija saa silloin kustannus­ tehtiin tarkat kustannusvertailut.” etua, joka sitten näkyy myös urakoiden hinnoissa.” On arvioitu, että ryhmäkor jaushankkeiden suunnittelukus- ”Kävi kuitenkin ilmi, että uusilla korjausmenetelmillä ei olisi saavutettu kustannusetuja ja että hybridihanke ei olisi tässä tannukset ovat 20–25 prosenttia alemmat kuin tavallisessa tapauksessa ollut teknisesti järkevä. Näin ollen päädyttiin niin remontissa. sanottuun perinteiseen remonttitapaan.” ”Varsinaisessa korjausrakentamisessa kustannuseduksi on arvioitu noin viisi prosenttia urakan kokonaishinnasta. Kun Ryhmäkorjaus oli jo alun pitäen vaihtoehtona taloyhtiöiden suunnitelmissa. Linjasaneerausta johtavat projektipäällikkö Petri Saukkonen (kuvassa vasemmalla), vastaava työnjohtaja Lauri Pietarinen sekä LVI-projektipäällikkö Lauri Laaksonen. 1–2 /  2018  kita 13