KITA 1+2/2018 - Page 31

SISÄILMAONGELMAT – MITÄ KAIKKIEN OLISI SYYTÄ TIETÄÄ TAI AINAKIN TIEDOSTAA Ota yhteyttä Kai Saloseen TEKSTI: KAI SALONEN, ASIANAJAJA, OSAKAS EVERSHEDS ASIANAJOTOIMISTO OY www. eversheds.fi Kai Salonen toimii osakkaana Eversheds Asianajotoimistossa ja on erikoistunut kiinteistö- ja rakennusalan sopimusoikeuteen ja oikeudenkäynteihin. Kai hoitaa myös asunto- ja kiinteistökauppoja sekä niihin liittyviä riitoja. Hän on toiminut aiemmin lakimiehenä rakennusalalla, ja hänellä on vahva rakennustekninen osaaminen sekä kokemusta rakentamisen tuotanto- ja työnjohtotehtävistä. Oireiden ja ongelman selvittämisen syyt Tutkimukset tulee suorittaa tarkoituksen mukaisesti ja tarkoituk- Sisäilmaongelmien selvittäminen lähtee yleensä liikkeelle siitä, sen mukaisessa laajuudessa. että kohteessa oleskelevat saavat joko fyysisesti oireita tai teke- Oikea korjaussuunnitelma saadaan laadittua tutkimus- vät näkö- tai/ja hajuhavaintoja ongelmista. Toisinaan ongel- ten, materiaalinäytteiden sekä rakenteen selvittämisen perus- mat havaitaan muiden tarkastusten tai saneeraustöiden yhtey­ teella. Korjaussuunnitelmaa laadittaessa tulee arvioida kor- dessä. Työpaikoilla ongelmia aloitetaan selvittämään silloin, jauksen taloudellinen kannattavuus ja rakennuksen jäljellä kun useampi ihminen on saanut fyysisiä oireita eikä oireiluun oleva käyttöikä. Rakennuksen omistajan päätöksenä on se, ole muuta selittävää tekijää. kuinka laajasti korjaus tehdään, mutta esim. kiinteistökauppa- riidoissa korjaussuunnitelman ja siihen perustuvan vaatimuk- Kuka selvittää ongelmaa ja miten löytää sen lähtökohtana tulisi olla se, että vaatimuksen kohteena on asiantuntija vain kauppaa rasittavan virheen korjaaminen. Tämä asia jää Asiantuntijoilla on käytössä eri nimikkeitä, kuten rakennus­ toisinaan huomioimatta. Vaatimuksen esittämiseen liittyvän terveys­asiantuntija, sisäilma-asiantuntija ja terveystarkas- korjaus­suunnitelman tulisi perustua vain vian korjaamiseen taja. Asiantuntijoiden peruskoulutus- ja jatkokoulutustasoissa eikä rakennuksen peruskorjaukseen. on eroja. Asian­tuntijaa valittaessa kannattaa kysyä suosituk- Asumisterveysasetuksen 20 § mukaan toimenpiderajan sia sekä pyytää asiantuntijoilta referenssit, joita kannattaa ylittymisenä pidetään mm. aistinvaraisesti todettua mikrobi- hyödyntää. Valinnassa kannattaa olla kriittinen. kasvua rakennuksen sisäpinnalla, sisäpuolisessa rakenteessa taikka lämmöneristeessä tai muussa rakenteessa tai tilassa, jos Rakennusfysiikan ymmärtäminen sisätiloissa oleva voi sille altistua. Rakennusten kosteusrasitukset tulevat rakennusten ulkoa, sisältä Asumisterveysasetuksen lähtökohtana on, että sisätilassa sekä maaperästä. Rakennuksen ilmanvaihtojärjestelmällä ja sen olevan tulee altistua rakenteissa oleville mikrobeille ennen kuin ali- tai ylipaineisuudella on suuri vaikutus sisä­ilman laatuun. Ali- toimenpideraja ylittyy. Esim. jos rakenteessa ei ole ilmavuotoja paineisuus vaikuttaa siihen, että rakennuksen sisälle pääsee kor- ja rakennuksen ilmanvaihtojärjestelmä on tasapainossa, toi- vausilmaa paikoista, joista korvausilman ei ole tarkoitus tulla. menpideraja ei ylity sillä perusteella, että rakenteissa on mik- Maaperässä on mikrobeja, joten jos korvausilmaa pääsee robeja. Uskallan väittää, että kaikista julkisivu­rakenteista löy- sisäilmaan hallitsemattomasti alapohja­rakenteiden kautta, on detään mikrobeja, mutta koska niitä ei kulkeudu sisäilmaan, mahdollista, että sisäilmaan kulkeutuu tätä kautta mikrobeja. niiden osalta ei tarvitse tehdä toimenpiteitä. Toimenpiderajan Rakennusfysiikkaa tulee ymmärtää, että rakennuksia voidaan ylitys ja mikrobien kulkeutuminen sisäilmaan tulisi pystyä osoit- tarkoituksenmukaisesti hoitaa, huoltaa, kunnossapitää ja kor- tamaan, jotta esim. kiinteistökauppaan liittyvä hinnanalennus- jata. Esim. omatoimiset ilmanvaihtojärjestelmän muutokset voi- vaatimus menestyisi. vat aiheut­taa sisäilmaongelmia ilman, että niitä on aiemmin ollut. Sisäilmaongelman korjaaminen Materiaalinäytteiden ottaminen ja korjaustarpeen Sisäilmaongelmien korjaaminen edellyttää hyvää korjaussuun- arviointi sekä korjaussuunnitelma nitelmaa, onnistunutta korjaamista, korjauksenaikaista puhtaa- Korjaussuunnitelman laatiminen edellyttää vaurion sijainnin sel- napitoa, korjauksen laadunvarmistusta sekä jälkiseurantaa. Kor- vittämistä ja materiaalinäytteiden ottamista. Vaurioiden ja kor- jauksen onnistuminen edellyttää kokonaisuuden hallintaa, johon jauksen laajuuden sekä korjaustavan selvittäminen tulee tehdä tarvitaan asiantuntijoita. Onnistunut korjaaminen takaa raken- tarkasti. Myös rakennuksen todellinen rakenne tulee selvittää. nuksen kestävyyden ja arvon säilymisen. n 1–2 /  2018  kita 31