pumppu nostaa lämpimän käyttövesilämpötilan niin korkealle kuin pystyy .”
Tällaisia pumppuja on jo ollut käytössä pientaloissa , ja nyt sama automatiikka on tulossa myös suurempiin kiinteistöpumppuihin .
” Aurinkoenergian tuotannossa käytetään nykyisin pääasiassa aurinkosähköpaneeleita . Nestekiertomallisia aurinkokeräimiä ei enää hyödynnetä käyttöveden lämmityksessä niin paljon kuin ennen , koska sellaisten järjestelmien ylläpito on hankalampaa kuin aurinkosähköpaneelien .”
Pumput kehittyneet vuosien varrella Myös liikekiinteistöissä – esimerkiksi ostoskeskuksissa ja toimistotaloissa – on jo varsin laajalti ryhdytty käyttämään lämpöpumppuja lämmityksessä ja jäähdytyksessä .
” Kiinteistön lämmitystavan valintaan vaikuttavat myös viime vuosina voimaan tulleet uudet energiamääräykset . Nykyisin LVI-suunnittelijat laativat kiinteistölle kokonaissuunnitelman energiatehokkuudesta ”, Olander mainitsee .
” Olemme jo pitkään järjestäneet erikokoisten lämpöpumppujen asennuskoulutusta sekä LVI-suunnitteluseminaareja , joissa on käyty läpi muun muassa laitteiden oikeaa mitoitusta . Koulutukset ovat tyypillisesti maksuttomia .”
Täydennyskoulutusta tarvitaan siksikin , että 2000-luvun aikana lämpöpumppujen ominaisuudet ovat muuttuneet melko paljon . Esimerkiksi automatiikka on tehostunut ja hyötysuhteet parantuneet .
” Kylmäpiirit ja laiteautomatiikka ovat kehittyneet . Lämpöpumppuihin on tullut etävalvontaa ja -ohjausta, ja laitteet toimivat yhteistyössä kiinteistön rakennusautomaation kanssa ”, Olander selostaa kehitystä .
Lämpöpumppuja liikekiinteistöihin LVI-Tekniset Urakoitsijat ry : n edustaja ja joensuulaisen Lämpökarelia Oy : n toimitusjohtaja Jari Könönen arvioi , että Itä-Suomen alueella maalämpöpumppuja on toistaiseksi käytetty vain vähän kerrostalokiinteistöjen lämmityksessä . Sen sijaan liikekiinteistöissä lämpöpumput ovat yleisempiä .
” Lämpöpumpuilla olisi kuitenkin paljon mahdollisuuksia sekä uudisrakentamisessa että kiinteistöjen energiasaneerauksissa ”, hän pohtii .
” Pumppuratkaisut tai erilaiset hybridiratkaisut voivat olla taloudellisesti järkeviä , kun maalämmöllä ja kaukolämmöllä on hintaeroa . Tosin maalämpö on investointina kalliimpi , ja maalämpökaivojen poraamisen edellyttämien lupien saamisessa voi olla aluekohtaisia eroja .”
Könönen huomauttaa , että uudisrakennuksissa maalämpöjärjestelmä yleensä nostaa asuntojen myyntihintoja . Tämä voi vähentää grynderiurakoitsijoiden mielenkiintoa maalämpöä kohtaan .
” Korjausrakentamisessa vesi-ilma-lämpöpumpun asentaminen on yksi mahdollisuus . Se tosin ei riitä kiinteistön lämmitykseen kovimmilla pakkasilla , mutta ei toisaalta myöskään vaadi
”
Vesistölämpö vastaa paljolti maalämpöä ja on energiateknisesti hyvä ja toimiva ratkaisu .
kaivojen poraamista tontille . Todella kylmillä säillä ainakin Pohjois-Suomessa tarvitaan lämmityksen varajärjestelmäksi esimerkiksi öljy- tai sähkölämmitystä ”, Könönen toteaa .
” Kun öljylämmityskiinteistöön haetaan uutta lämmitystapaa , voidaan kenties asentaa vesi-ilma-lämpöpumppu ja jättää öljylämmitys varavoimaksi . Kovia pakkasia on yleensä kuitenkin vain muutamina päivinä vuodessa .”
Laiteasennuksissa tarvitaan osaamista Rantatonteilla sijaitsevissa kiinteistöissä voidaan harkita myös vesistölämpöä , jolloin lämpöä keräävä putkisto sijoitetaan meren tai järven pohjalle .
” Vesistölämpö vastaa paljolti maalämpöä ja on energiateknisesti hyvä ja toimiva ratkaisu . Sellaisia ei ole kuitenkaan Suomessa käytössä kovin paljon ”, Könönen kertoo .
Hänen mukaansa ainakin Itä-Suomessa kaukolämpö on vielä selkeästi yleisin lämmitystapa .
” Kun esimerkiksi Lämpökarelia Oy asentaa lämpöpumppuja , työhön valitaan erikoiskoulutettuja asentajia . Laitteet on osattava asentaa oikein .”
Maalämpökaivojen poraamiseen tarvitaan erikoiskalustoakin .
” Poraustyöt tilataan sataprosenttisesti alihankkijoilta , jotka samalla täyttävät putkistot lämmönsiirtonesteellä ja vievät porauksesta aiheutuneen kivipölyn pois ”, selittää Könönen . n
30 kita 1 – 2 / 2017