KUNNOSSAPITOVASTUUNJAKOA KOSKEVAT normit
oikeus totesi taloyhtiön olevan vastuussa myös vedeneristeen
määrittävät rakenneosat, jotka kuuluvat taloyhtiön vastuulle ja
päällä olevasta pintalaatasta. Näin ollen osakas voitti riidan
rakenneosat, jotka kuuluvat osakkaan vastuulle. Kunnossapito
korkeimmassa oikeudessa.
vastuunjako ratkaisee kumman vastattavaksi rakenneosan kun
Korkein oikeus perusteli ratkaisua sillä, että kylpyhuo
nossapidosta aiheutuvat kustannukset kuuluvat, taloyhtiölle vai
neen lattiarakenne, jossa oli noin 10 cm paksu pintalaatta ja
osakkaalle.
sen alapuolella ollut vedeneriste, ei ollut nykyisten määräys
Taloyhtiön ja osakkaan välisen vastuun jakautumisen perus
ten mukainen. Rakentaminen oli vastannut 1950-luvulla hyväk
periaatteet on säännelty asunto-osakeyhtiölaissa. Taloyhtiön
syttyä rakentamistapaa, joka kuitenkin poikkesi rakenteel
yhtiöjärjestyksessä voidaan määrätä vastuun jakautumisesta
taan nykymääräyksistä. Korkein oikeus totesi lattian raken
asunto-osakeyhtiölaista poikkeavalla tavalla ja sopia lain
teesta, että vedeneriste ei ole välittömästi pintamateriaalin alla
säännöksiä yksityiskohtaisemmin. Vastuunjakotaulukot helpot
vaan noin 10 cm paksuisen pintalaatan alapuolella. Ratkaisun
tavat asunto-osakeyhtiölain ja yhtiöjärjestyksen vastuunjako
perusteluiden keskeinen linjaus oli se, että pintalaatta ei ole
normien soveltamista, mutta ne eivät ole sellaisenaan sitovia
tasoitteen tai pintamateriaaliin rinnastuva lattian sisäosa vaan
ellei vastuunjakotaulukkoa ole liitetty osaksi yhtiöjärjestystä.
osa taloyhtiön vastuulle kuuluvaa lattian rakennetta.
Vastuunjakoa koskevat voimassaolevat normit pohjautu
Korkeimman oikeuden ratkaisu selventää taloyhtiön
vat nykyiseen hyväksyttyyn rakentamistapaan. Silloin kun kyse
ja osakkaan välistä vastuunjakoa kyseisen rakenneratkai
on osakehuoneistoista, joissa on nykyisestä rakentamistavasta
sun osalta. Samalla ratkaisu kiinnittää huomiota siihen, että
poikkeavia vanhempia rakenneratkaisuja, eivät vastuunjakoa
vedeneriste ei ole kaikissa tapauksissa taloyhtiön ja osakkaan
koskevat normit aina anna yksiselitteistä vastausta vastuun
välisen kunnossapitovastuun raja vaikka tosiasiallisesti suu
jakautumista koskevaan kysymykseen.
ressa osassa tapauksia asia näin on. Se onko kyseessä osak
Märkätiloissa pintarakenteiden alla olevaa vedeneristettä
kaan vastuulle kuuluvasta rakenteesta, tulee arvioida ennak
on totuttu vakiintuneesti pitämään rajakohtana taloyhtiön ja
kopäätöksen perusteluiden mukaan keskeisesti siitä näkökul
osakkaan välisen kunnossapitovastuun jakautumisessa. Asunto-
masta, onko rakenneosa pintamateriaaliin rinnastuva huoneis
osakeyhtiölain 4 luvun 2 §:n mukaan yhtiö vastaa kunnossapi
ton sisäosa vai ei.
dosta siltä osin kuin se ei kuulu osakkeenomistajalle ja yhtiön
Rakentamistapojen kehittyessä ja muuttuessa voi ajan
on pidettävä kunnossa osakehuoneistojen rakenteet ja eristeet.
kohtaistua sellaisia vastuunjakokysymyksiä, joihin ei löydy
Osakkaan vastuulle kuuluu sen sijaan asunto-osakeyhtiölain
yksiselitteisiä vastauksia. Viimekädessä ratkaisun kysymyk
4 luvun 3 §:n mukaan osakehuoneiston sisäosat. Asunto-osa
seen antaa tuomioistuin, mikäli vastausta halutaan niin pit
keyhtiölain mukaisen kunnossapitovastuunjaon lähtökohta on
kältä hakea. Korkein oikeus on aikaisemminkin käsitellyt vas
siten se, että taloyhtiö vastaa vedeneristeistä sekä sen alla ole
tuunjakoon liittyviä kysymyksiä. Esimerkkinä aikaisemman
vista rakenteista, ja osakas vastaa vedeneristeiden yläpuolella
asunto-osakeyhtiölain aikaisesta ratkaisukäytännöstä, kor
olevista tasoitteista ja pintamateriaaleista.
keimman oikeuden ennakkopäätöksellä on ratkaistu kysy
Korkein oikeus on antanut ennakkopäätöksen 24.11.2015
mys siitä, oliko taloyhtiö vastuussa pesutilan lattiassa olevasta
(KKO:2015:87) asunto-osakeyhtiölain mukaisesta vastuun
muovimatosta, joka oli toiminut pesuhuoneessa vesieristeenä
jaosta 1950 -luvulla rakennetun kylpyhuo