SISÄILMATIETOUS OSAKSI
YLEISSIVISTYSTÄ?
VALTAKUNNALLINEN PÄIVÄTYÖKERÄYS
”SISÄILMA HALTUUN”
KÄYNNISTYI TAMMIKUUSSA
TEKSTI: SAMI J. ANTEROINEN
KUVA: JANNE ELOVIRTA / HENGITYSLIITTO
Rakennusten huono sisäilma puhuttaa mediassa ja kansalaisten keskuudessa. Sisäilman
epäpuhtaudet ja kosteus- ja homevauriot voivat johtaa vakaviin terveysongelmiin
ja sairastumiseen. Sisäilmaongelmat eivät myöskään ole ihan pienen piirin pulmia:
ympäristöministeriön arvion mukaan Suomessa altistuu päivittäin kosteus- ja homevaurioille
600 000–800 000 henkilöä. Sisäilmasta sairastuneiden määrästä on vain arvailuja.
SUOMEN KOULUKANTA on kärsinyt sisäilmaongelmista jo
pitkään, mutta tarkkaa kuvaa tilanteesta ei ole kenelläkään.
Marraskuussa kuitenkin uutisoitiin, että Yle, Helsingin yliopisto
ja Työterveyslaitos ryhtyvät keräämään tietoa home-, kosteusja sisäilmaongelmaisista peruskouluista. Tarkoitus on kartoittaa ongelman laajuus Suomessa ensimmäistä kertaa tällä tarkkuudella.
Työterveyslaitos arvioi pari vuotta sitten, että kosteus- ja
homeongelmat koskevat jopa sataatuhatta peruskoululaista tai
lukiolaista. Eduskunnalle tehdyn raportin mukaan 12–18 prosenttia koulujen ja päiväkotien rakennuskannasta on vaurioitunutta ja lapsen riski sairastua astmaan on kosteusvaurioisissa
tiloissa nelinkertainen terveisiin tiloihin verrattuna.
Rehtorit remmiin
Yle, Helsingin yliopisto ja Työterveyslaitos lähestyvät nyt Suomen rehtoreita tietoja saadakseen. Opetusalan ammattijärjestö OAJ lähettää kyselyn peruskoulujen rehtoreille ideana
yksinkertaisesti hakea tietoa ja kokemuksia, joita rehtoreilla
on koulujensa kosteusvaurioista.
Tarkoitus on saada aikaan kartta, jossa näkyvät Suomen
Kaikkia muutos terveempiin tiloihin ei kuitenkaan auttanut.
Esimerkiksi yläasteella opiskelevat Pihla Nurminen ja Santra
kosteus-, home- tai sisäilmaongelmista kärsivät peruskoulut.
Viberg olivat ehtineet altistua kosteus- ja homevaurioiden hait-
Vastaukset tullaan julkaisemaan kootusti Yle Uutisten verkkosi-
tavaikutuksille niin, että opiskelu normaalissa oppilasryhmässä
vuilla.
ei tullut kysymykseen. Edes siirtyminen väistötiloihin ei tuonut
ratkaisua ongelmiin.
Opintielle mutkia
“Kärsimme jatkuvasti monenlaisista oireista; on päänsär-
Yksi ongelmiin ajautuneista kouluista on hämeenlinnalainen
kyä ja huimausta, kuumeilua, kylmän väreitä ja hengitystie
Kaurialan koulu, jossa sisäilmaongelmat äityivät niin pahoiksi,
oireita”, Viberg kertoo. Oireet eivät liioin helpottaneet väistö-
että korvaavat opetustilat piti etsiä pikavauhdilla. Apu onneksi
tiloihin siirtymisen myötä ja tällä hetkellä tytöt opiskelevat pari
löytyi muutaman kilometrin päässä sijaitsevan ammattikorkea-
tuntia päivässä erillisessä tilassa – ja suurin osa opiskelusta
koulun tiloista.
tapahtuu kotona.
24 kita 1–2/ 2016