sisäilman laadun keskinäistä yhteyttä on selvitetty esimerkiksi Tampereen teknillisen yliopiston (TTY) sekä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) yhteisessä INSULAtEhankkeessa, joka toteutettiin vuosina 2010–2015.
KUVA: VALLOX OY
ASUINHUONEISTOJEN energiatehokkuuskorjausten ja
Projektissa selvitettiin korjausten vaikutuksia sisäilman
lämpö- ja kosteusoloihin, sisäilman epäpuhtauksien määrään sekä asukkaiden terveyteen ja hyvinvointiin. Hankkeen yhteydessä tehtiin erilaisia kenttämittauksia korjausrakennuskohteissa sekä Suomessa että ulkomailla.
Vaikutuksia tutkittiin mittauksin sekä haastattelemalla
asukkaita ja isännöitsijöitä. Yhtenä tavoitteena oli myös
kehittää kokonaisvaltaisia arviointimalleja.
Asumisviihtyvyys parani koekohteissa
”INSULAtE-tutkimuksen alustavien tulosten perusteella
energiakorjausten vaikutukset sisäilmaan olivat pää
asiassa myönteisiä”, kertoo tutkija Virpi Leivo Tampereen
teknillisestä yliopistosta (TTY).
”Tosin jo alkutilanteet monissa koekohteissa olivat suhteellisen hyvät. Arvioiduissa kohteissa korjauksia ei tehty
sisäilmaongelmien takia, vaan tavoitteena oli energiankulutuksen pienentäminen. – Joka tapauksessa korjaukset
paransivat asumisviihtyvyyttä ja asukastyytyväisyyttä.”
Huoneistojen sisäilmasto-ongelmat ilmenevät tyypillisesti liian kylminä tai kuumina sisälämpötiloina, vedontunteena, ilmanvaihdon puutteellisuudesta johtuvana liiallisena ilman hiilidioksidipitoisuutena ja tunkkaisuutena,
sisäilman muina haitta-ainepitoisuuksina tai vääränä
ilmankosteutena, joka voi edelleen johtaa esimerkiksi kosteusvaurioihin ja homeongelmiin.
Leivon arvion mukaan asukkaat olivat iloisia muun
muassa siitä, että asuntojen lämpöolosuhteet paranivat
korjausten jälkeen aiempaa tasaisemmiksi.
Sisälämpötilat kotien ongelmana
Huoneistokohtaisen ilmanvaihdon rakentaminen vanhaankin asuntoon
onnistuu ilman suuria rakennustöitä, koska kanavat voidaan koteloida.
Asuntojen energiatehokkuutta pyrittiin INSULAtE-hankkeessa lisäämään monella eri tavalla.
”Eritasoisia ilmanvaihtokorjauksia tehtiin. Lisäksi ikkunat vaihdettiin monissa kohteissa”, Leivo selostaa.
”Uusissa ikkunoissa oli korvausilmaventtiilit, mikä
Kyseessä oli kansainvälinen tutkimushanke, jossa koekohteita oli Suomen lisäksi Liettuassa. Sieltä hankkeessa oli
mukana Kaunasin teknillinen yliopisto.
”Asuntojen sisäilman kannalta lähtötilanne oli monissa liet-
osaltaan paransi asuntojen ilmanvaihtoa korvausilman
tualaisissa kohteissa huonompi, koska siellä rakennuksia ei
osalta.”
ollut peruskorjattu samaan tapaan kuin Suomessa. Muutenkin
Niin ikään osaan kohteista asennettiin lämmöntalteenottolaitteistot (LTO) sekä parannettiin joidenkin asuintalojen julkisivujen lämmöneristävyyttä.
”Monien kohteiden sisälämpötilat olivat jo alun
alkaen melko korkeita. Vaikka energiankulutus pieneni,
joidenkin kohteiden sisälämpötila nousi entisestään,
koska paremmat ikkunat vähensivät lämmönhukkaa. Täl-
talojen kunnossapidossa oli ollut puutteita”, selvittää Leivo.
Liettualaisten koekohteiden asukkaista peräti 83 prosenttia
oli raportoinut ennen korjauksia, että asunnon sisälämpötila
oli lämmityskaudella ollut liian alhainen, alle +20 °C.
Hankkeen lopullisten tulosten tarkempi analysointi jatkuu
vielä jonkin aikaa.
”Varsinaista jatkoprojektia hankkeelle ei näillä näkymin
löin asunnossa olevista ihmisistä ja teknisistä laitteista
ole tulossa, mutta projektin aikana syntyi joitakin uusia ide-
aiheutunut lämpökuorma korotti lämpötilaa”, Leivo mai-
oita. Seuraavana hankkeena TTY:ssä todennäköisesti tutkitaan
nitsee.
rakennusten korjaamista nollaenergiatasoon”, Leivo sanoo.
8 kita 1–2/ 2016