KUVA: LOTTA PARTANEN
Tutkijatohtori Sari Dhima Aalto-yliopiston taiteiden ja suunnittelun korkeakoulun muotoilun laitokselta toteaa, että yhteistoimintamallin hyödyntäminen
voisi konkretisoitua kentällä muun muassa ryhmäkorjaushankkeissa.
Laajemmassa perspektiivissä asukaskeskeiseen korjaus-
”Vain edistämällä asukkaiden toimintavalmiuksia heistä
rakentamiseen voisi päästä yhteistoimintamallin kautta. Sari
saadaan aktiivisia asukastoimijoita”, loppuraportissa tode-
Dhima toteaa loppuraportin hankkeen tuloksia käsittelevässä
taan.
Sari Dhima toteaa haastateltaessa,
osiossa, että malli yhdistää vuorovaikutusverkostojen toimijat kolmelta eri
tasolta, joita ovat asukasyhteisö, taloverkosto ja alueverkosto. Vaikka malli osallistaa asukasaktiivit mukaan kehitystoimintaan, ammattiosaamiselle on silti edelleen tarvetta.
”Malli voidaan nähdä asuinalueen
”
että mallin hyödyntäminen voisi konkre-
Vain edistämällä
tisoitua kentällä muun muassa ryhmäkor-
asukkaiden
jaushankkeissa.
toimintavalmiuksia
heistä saadaan aktiivisia
asukastoimijoita.
kehittämistä täydentävänä esityksenä,
jossa yhdistyvät luontevasti asukkaiden paikallinen edustus ja
alueella toimivien ammatillinen asiantuntijuus”, Dhima summaa loppuraportissa.
”Laajempi alueellinen korjaaminen
helpottuu, kun yhden talon korjauksen
sijasta tehtäisiin talojen ryhmäkorjaamishankkeita. Näitä olisi luonnollista toteuttaa esimerkiksi taloverkoston tasolla.”
Itse hankkeen toteutusta hän kuvailee siten, että siinä mentiin todella lähelle asukkaiden arkea.
”Jopa niin, että olimme vuokralaisina Kontulan ostoskeskuksen tuntumassa muutaman kuukauden. Näin kaikki hank-
Asennemuutos jokaiselle
keen kumppanit pääsivät suoraan yhteyteen lähiön asukkai-
Osallistuvuus ja avoimuus vaatii asenteenmuutosta ja proaktii-
den kanssa ja synnytettiin yhteisymmärrystä.”
visuutta kaikilta, myös asukkailta, joiden asuinalueella korjausrakentamista tehdään. Raportissa todetaankin, että asukkai-
Parempaa tuottavuutta hakemassa
den saaminen mukaan aktiiviseen toimintaan vaatii tukea elä-
RAKLI ry järjesti Turun kaupungin ja Turun Seudun kehittämis-
mänedellytyksiin. Tämän perusteella korjausrakentaminen ei
keskuksen kanssa Kerrostalojen korjaaminen -klinikan, jonka
voi olla vain puhdasta insinöörityötä vaan yhteistoimintamallin
tarkoituksena oli ratkaista kerrostalojen uudistamis- ja korjaus-
toteuttaminen vaatii myös humanistista otetta.
tarpeisiin liittyviä ongelmia.
10 kita 1–2/ 2015