Karelia Klubi -lehti 19 - Page 5

JOULUKUU 2008 KARELIA KLUBI S5 Jyrki Korkeila, psykiatrian professori VÄÄRÄÄ TIETOA JA MUISTAMISEN ETIIKKAA Pekka Virkki SOTASYYLLISYYDEN PURKAMINEN LÄHEMPÄNÄ KUIN KOSKAAN Piirros: Jouko Rostila TUNNETTU PSYKOLOGITUTKIJA Steven Pinker määrittelee vaaralliseksi tiedoksi informaation, joka sivuaa kulttuurisia tabuja, ”nostaa verenpainetta” ja saattaa aiheuttaa moraalista paniikkia. Vaarallinen tieto tai idea koskettaa aihetta, joka on lähellä tärkeitten arvojen sydäntä. Se uhkaa tai ei sovi maailmankuvaan ja sen voidaan kokea kyseenalaistavan niitä arvoja, joille kuva rakentuu. Tämä vaarallisen idean määrittely ei viittaa kyseenalaisiin, tuhoisiin teknologioihin tai julmuuteen nojaaviin poliittisiin ideologioihin, vaan kriittisesti tuotetun tiedon mielleyhtymien vaarallisuuteen. Tiedon kiistämisen tai väistämisen peruste on halu välttää koskettamasta tabua, ei tiedon virheellisyys. Tieto aiheuttaa pelkoja, minkä vuoksi siitä on parempi vaieta. Moraalista paniikkia ilmenee etenkin, kun jonkin henkilön tai ryhmän käsityksiä aletaan pitää uhkana vallitseville sosiaalisille arvoille tai intresseille. London School of Economicsin sosiologian emeritusprofessori Stanley Cohen kutsuu moraalisen paniikin käynnistäjiä ”moraalin yksityisyrittäjiksi” ja heidän kohteitaan ”kansan paholaisiksi”. Kumpaakin ryhmää voisi pitää vallitsevien olosuhteiden ja käsitysten aikaansaaman jännitteen seurauksiksi. Tällaista ryhmittymistä tapahtuu erilaisten kiellettyinä pidettyjen mielipiteiden ja käsitysten ympärille. Jo pelkkä tosiasioitten kertominen tietyissä yhteyksissä voi olla riittävä signaali laukaisemaan moraalista paniikkia. Tavanomaista paniikin ohjaamalle ajattelulle on mielipiteitten ryhmittäminen. Tämä tarkoittaa sitä, että jos sanoo A, niin silloin tarkoittaa myös C ja D. Kyse ei ole loogisesta kausaalisuhteesta vaan siitä, että tietyn mielipiteen ilmaisevilla uskotaan vääjäämättä olevan tiettyjä toisia mielipiteitä. Esimerkkinä tästä on vaikkapa 1970-luvun polarisoitunut aateilmasto, jolloin Neuvostoliiton kritisoimisen helposti oletettiin merkitsevän Yhdysvaltojen puolustamista, todennäköistä hyvää tulo- ja koulutustasoa sekä sitä, että ajaa Saabilla eikä välittäisi luonnonsuojelusta. On mielenkiintoista, että tällöin arvioimme mielipiteitä, poliittisia ja moraalisia käsityksiämme ominaisuuksina ja ominaisuuksien joukkoina kun samaan hengen vetoon saattaisimme puolustaa sitä, että käsitykset olisivat rationaalisen harkintamme ja vapaan valinnan seurausta. Ristiriita on siinä, että vapaa valinta todennäköisesti johtaisi merkittävään yksilölliseen vaihteluun käsityksissä, jolloin mielipiteitten ryhmittämi- nen ei olisi rationaalista. Ihminen pyrkii perustelemaan toimintaansa jollain tavalla rationaalisesti ja ennakoimaan tulevaa vaihtelevalla menestyksellä, mutta toimii samalla jonkinlaisella harkinnan ulkopuolelle jäävällä automaattiohjauksella. Emme kykene mielen rajallisten voimavarojen vuoksi selvittämään joka väittämän todenperäisyyttä. Joudumme luottamaan toisiimme ja jäämme haistelemaan viiteryhmämme keskimääräisen käsityksen jälkien perään eri yhteyksissä. Tämä seurauksena vaikeista ja ristiriitoja herättävistä historiallisista kysymyksistä on ajallisen läheisyyden vuoksi vaikea muodostaa eri näkemyksiä yhteen sovittavaa kokonaiskuvaa. Kullekin ajalle leimallinen tapa käsitellä vaarallista tietoa tai poikkeavia havaintoja ratkaisee lopulta tulevaisuuden ja selviytymisen kannalta oleellisia asioita. Jos jokin todeksi havaittu ilmiö vaietaan, muodostuvat väistämisestä koituvat kustannukset jatkossa suuremmiksi kuin jos asioihin olisi puututtu ajoissa. Anomaalisen havainnon tai vaarallisen idean ongelma koskettaa niin kliinikon arkea kuin tieteellisiä teorioita ja yhteiskunnallista päätöksentekoa. Tavanomaiset strategiat ovat tiedon lähteen leimaaminen epäpäteväksi, tiedon tuottamismenetelmien arvon kiistäminen, anomaalisen havainnon sulauttaminen osaksi vanhaa ymmärrystä, so. havainto ei olisikaan poikkeava, tai havainnon huomiotta jättäminen. Historioitsija Isaiah Berlin on kirjoittanut siitä, miten länsimaisella kulttuurilla on vaikeuksia tulla toimeen sen tosiasian kanssa, että valistusajan keskeiset inhimilliset arvot ovat pysyvässä, dynaamisen jännityksen ja ristiriidan tilassa. Vapaus, veljeys tai oikeudenmukaisuus ja tasa-arvo eivät voi kaikki toteutua samanaikaisesti tasapuolisesti. Tasa-arvo edellyttää vapauden rajoittamista jossain määrin, jotta vahvemman oikeus ei määrittelisi pelin tulosta. Tasa-arvoisuuskin saattaa toteutua tavalla, joka ei välttämättä ole oikeudenmukaista. Filosofian professori Avishai Margalit käsittelee muistamisen hyveitä ja paheita teoksessaan ”The Ethics of Memory”. Hän kysyy, onko sellaisia asioita joita yhteisöjen olisi velvollisuutta muistaa tai unohtaa? Hän sai pohdintaansa yllykkeen siitä, kun eräs Israelin armeijan eversti ei mediatilaisuudessa muistanut panttivangiksi joutuneen sotilaan nimeä. Margalit esittää, että muistamisen hyvä on samanlaista kuin lääkärin antama ohje: sitä on hyvä noudattaa, jos haluaa pysyä terveenä tai saada hyvän hoitotulokseen, mutta mitään ehdotonta pakkoa lääkärin ohjeeseen ei liity. Sosiaalisten ?ZZY[??X[[Z[?[??????Z[??Zp???? ?][?XX[??[??[Z\?[??\??]Y\??K??XH]Z\?[Z\?[?]?Y\?Y[???Zp?]Z\?XH??X[?[?XZ[B?Y[??Z]0????[?p?0???H0?p?[0?]0?0?[??]HZ^Y\?0?XZ?[\X[??Z?\??Y[??[0?p???\?X[???]??0?]Z\?[Z\?H[?[YH????Z\?[Z\?[?\?H???????XHZ\?0???????]Z??[?][???[Z[?[??Z]0? Z]0????]K??[??[Z\?[?]?Y[??X[[Z[?[?Y[]0?0??Z]?[??[XXH?Z?p? ]Z\?XHZ\?[0??H??0?0?XZ??Y[??0?p?Y\??]?YH?Z[YH??\?????]0? ]0?]????^H\Z[?Y[???X\?XZ??K??[?]Z[?\?]]Z[?]0??[?Y[?\??X\??H??Z???K??Z[?ZH?]\?H?H\?]K?????H\??[[??\?Z[??\?[^Z??Z[?\?[Z[?[???HY\??]0?\?\]?XH?\?]][\??K??0?Z\?XHZ?[??Z???H?]??[?Y[???[????Z[?[?ZZ?H?H?\?[?XXZ[X\??[?????Z\??XK??[?[[X]Y[X]?]?X]?]?Z][[YH\???]0??X\\?Z[[YK?0????[\?[??ZY[???][Z[?[?[X[?[?X[\?H[?ZZ??XH??]0?0??]?[??ZZ?XXK??[?YZ??X[???H[??[Z[?Y[??X[?Z]????H?\X]?[[?Z\?XH\Z[ZXK???[[YB??[]H?H0?0?0?0??XH[??[[p?\?[?\??[Y[?]]H[??KY[0?p???Z[?Z\?]Z??Y[???[???H?XXH]]][Z\?HZH??HZ?[Z\?\?HZ??[??\?Z\?[H]?[H?[]K??ZY[[?]]]????HY[]0?Z[?[Z\???0??8?'^p?[H?Z??[Z\?x?'K]]H[Y[????[??H[?[[p???[??[??[??Y[[?[?[XZ\?H??][???]?[\K8?'X?[??H?X\?8?'K????H?Z]XH[??Z???[]\?[?\?\?ZY[???H???[]\?XXZ[X[?????Z\?[Z\?Y[??]]]???Y[?????[????Y[??\??[Z\??\?0???\?]]Z[??[\0??HXX]H?HZ[0????]H[??[???[]?]?\??H??\??H[??[Z\?H?H[?YZ??X[??K?[??[X[HXZ?\?]\??XX[?????[]Z??[?[XZ\?][??H\Z[?Y\?B???]0???0???\??\?[][????0??]??0?B?\????Z??[K???\?[[?[?[?[?H\??[??]???]0??]?Z???HZY0?????[0?\?[???]Z\?]?]?\Z[X[???0??[??X[?]0?]Z\?]X[????0???0?\?XXK??Z[??X\?[\?[?[???XX][???[Z\?K?0??????\?H?Z????\?\?H?H???XX[\?\?H\Z[X\?K???HZH??\?HZ??[??\?^Y\???ZH[X[?Z]?H??X[Z\?K???RQS?H?????]Z??[???[?[?Z]?Z]?????Z??\??H\??[?Z[?H M ?LK?? ?[??[????'?[?Y[H??]]Z?[?X[??[??Z?[[Y[?p?XZ??x?'K??Z]\?[?[?H??\?^[\?^Y[?XZ??X[??[0???H?[Z?[???Y[0??[?X[Z\?[??ZY[\????H0?\?[????\?\??? ??ZZ??H?HZHZ[?H?Z[????]??0??\?Z?X[????[?ZH??[?[?][?HXZ??XH?^]0?0???HZ[?Z?[?Z[?[H?B??[X???H???\?\?[p???0??^Y[??B??]\?[[X[?8?'?Z?]Y[??'HY\??? ??S?US???Z]?]????ZH[?]Y[?Z??[ZY[\?\?K?H??YX[?\??[?YK]0??\?XHY[?H]Y[?0?[?Y\??]0????B??Z??[?\Z[ZY[?????K?Z[?\?\?HZZ?H??^[[?]H??ZY[[Z[?]0?\?XH[X[??[?]0?p?0????Z]?[YH0?0?0????[?]0??H?[?[????[??Z]Z???[??[??[??[?Y][?Z\?]]Y[??H???\?\?[^[???ZY[\?0??H[?]Y[?]????[Z[?[??H?]\?H\??[?[?X[Z\?\??B??]ZZ?\??K?H^p????[??[?X[Z\?[HY[?]Y][K?[0??H?\?XK?]0??[?\??H H?Y[0??[?0????ZZY[??]\??[]Z??[?ZZ?[?H H??\???XX\?H[?H?[?]?XHZZ\?p? ????H?]?[ZZ]H?[Z[XX[??[??[?\?H?Z[?Z?]Z??[??Z[?p??[?\??K???\?HZ[?][XH?[??K]0?[?]Y[??p???0?Z[?[??H]????]0?Z[?[??Z??[ZY[\?\?HZH?\?H?X][?]p??0??H?H[??[??ZZ??XHZZ\?[??XX[?[????]?[\Z[?[?[]Z??Z[???Z??[Z\?K?ZH?Z[???0??ZY[???X[??][??[[??\??\?[[??B?Z[??X]???0?0?0????[???\?X\?K????\?^[\?^\?ZH?H?[?X[Z\?[H[??\?[^\??X\??HZ??[??\?Z\?]Y\??X[??X[???ZZ[?Z]^B?[??[??[]]Z??XH?H]Z]H0?\?]?]?p?Z?Z???]0? ?H]?H\?X\??H?]\?B???Y[?Z?XH[?Z[?]0?\?H\??XK?????\??H][?YK?]\?H?X[HZ[??X[??YH[[[YH??][XX[??0?p???\??\?[[??[0?YZ[0????Z?]\?[?[[[YK?Z[??\?Y[?[???Z[?[?X[[?[??[????