Karelia Klubi -lehti 18 - Page 2

S2 TOUKOKUU 2008 KARELIA KLUBI KARELIA KLUBI -LEHTI TOUKOKUU 2008 / Sisällysluettelo 2 PRESIDENTTI RYTI TALLENSI TOTUUDEN JÄLKIPOLVILLE PRESIDENTTI RYTI TALLENSI TOTUUDEN JÄLKIPOLVILLE Veikko Saksi, päätoimittaja 3 Pääkirjoitus SIVIILIROHKEUTTA Reijo Vihko, professori KARJALAN MOMENTUM TULEE Heikki A Reenpää, professori VÄITTEISIIN SIITÄ, etteivät sotasyyllisinä tuomitut menettäneet mitään tai ettei tuomioita tulisi purkaa, on hyvä tuoda vertailuperustaksi presidentti Risto Rytin vahva halu kertoa koko totuus jälkipolville. Hänen ei annettu oikeudenkäynnissä kertoa koko totuutta, mutta puolustukseen valmistautumisensa hän halusi tehdä perusteellisesti, koska hän näki oikeudenkäynnin historialliseksi. Rytin pojantytär fil. maisteri HannaLiisa Ryti-Erkinheimo kertoi 20.09.2004 Pro Karelian Sotasyyllisyys- ja asekätkentäseminaarissa: ”Sotasyyllisyyskysymys oli yksi keskeinen keskustelun aihe. Kun Niilo huomautti isälleen, että tämä puhui kuin olisi jo tuomittu, totesi Risto, että “tottakai minut tuomitaan”. “No, sittenhän sinun ei tarvitse nähdä vaivaa puolustautumisesi kanssa”, Niilo sanoi. “Kuule, tämä on historiallinen oikeudenkäynti ja siksi on tärkeää, että sen asiakirjoissa kaikki tapahtumat ja niiden taustat on esitetty täsmälleen oikein”, ojensi Risto poikaansa. Ja hän lisäsi vielä, että omasta puolestaan hän tulee huolehtimaan siitä, että näin myös tapahtuu.” Tuomiolle menevä presidentti piti tuomiotaan selvänä, mutta silti tärkeimpänä hän piti sitä, että Suomen ja sotasyyllisiksi leimattujen syyttömyys tulee todistettua. Vain silloin jälkipolvilla on mahdollisuus korjata tämä Suomen oikeuslaitoksen häpeätahra, jonka se pakotettuna joutui toteuttamaan. Jos Rytille olisi ollut yhdentekevää, mitä tuomioiden jälkeen tapahtuu, hän ei varmastikaan olisi vaivautunut keräämään mittavaa puolustusaineistoa. PAREMPI VALAISTA KUIN VARJOSTAA Päivikki Tiilikka, Klubi-kauppias 4-5 SOTASYYLLISYYDEN RASKAS TAAKKA – MIKSI? 6–7 PUOLUSTUKSEN PUHEENVUORO, JOTA EI SAATU PITÄÄ Professori Kauko Sipposen haastattelu 8–9 SOTASYYLLISYYSTUOMIOT VOIDAAN PURKAA 10 – 11 VENÄJÄ ON HERKÄN TASAPAINON KRIISIRISKI 12 SATAVUOTIAAN SUOMEN PARAS LAHJA? 13 KARJALAN MUURI ON REVITTÄVÄ ALAS 14 – 15 KARELIA KLUBI KAUPPA 16 - 21 PAKOLAISTEN OMISTUSOIKEUS 22 KARJALAN PALAUTUS – ”YES, WE CAN!” 23 EUEEP:N HALLITUKSEN ENSIMMÄINEN KOKOUS Reijo Vihko, professori, General Counsilin jäsen TRIESTEN JULISTUS VUODELTA 2007 24 KOKONNIEMI – LAATOKAN RANTAKYLÄ JAAKKIMASSA 25 KARJALAN LIITOLLA POSITIIVINEN LIITTOKOKOUS 28 – 29 ONKO MEILLÄ VARAA OTTAA KARJALA TAKAISIN? 30 REIJO VIHKOSTA KARELIA KLUBI RY:N PUHEENJOHTAJA TIEDOTTAMINEN JA TOIMINNAN TUKEMINEN 31 LIITY KARELIA KLUBIN JÄSENEKSI WWW.KARELIAKLUBI.COM WWW.PROKARELIA.NET WWW.EKARELIA.COM Kansi Professori Kauko Sipponen (s. 1927) on valmistunut oikeustieteen tohtoriksi 1965. Hän toimi Tampereen yliopiston julkishallinnon professorina 1965-73, presidentin kanslian kansliapäällikkönä 1973-76, Keski-Suomen läänin maaherrana 1977-84, Elinkeinoelämän valtuuskunnan (EVA) toimitusjohtajana 198490 ja Tampereen yliopiston kanslerina 1990-96. Varsinaisen virkansa ohella Kauko Sipponen on toiminut lukuisissa eri alojen hallinto- ja luottamustehtävissä. Ryti ei halunnut, että hänen tuomionsa jää ikuisiksi ajoiksi voimaan ja hän itse koko maailman silmissä sotarikolliseksi leimatuksi historiankirjoituksen lehdillä. Jos tämä olisi ollut hänen tahtonsa, hän olisi varmaankin yhtynyt poikansa ajatuksiin, ettei kannata puolustautua. Syvästi isänmaallisena ja maan etua ajavana Ryti myöskin oivalsi sen, ettei Suomi voi ikuisesti jäädä syyllisyysleimalla varustetuksi, vaan sen tulee voimakkaasti itse pyrkiä oikaisemaan tapahtunut historiallinen vääryys. Miten suomalaiset ja ulkomaalaiset voivat tietää, että Suomi oli syytön sotaan? Ei ainakaan sillä, että asiasta vaietaan tai kerrotaan jossain tilaisuudessa. Sellainen saavuttaa hyvin pienen kuulijakunnan. Perusta jää korjaamatta eli väärät tuomiot purkamatta. Sukupolvien vaihtuessa katsotaan vain kansainvälisiä sopimuksia ja tuomioistuimen tuomioita. Ne ovat yksiselitteisesti syyllinen-leimalla varustettuja. Sotasyyllisyyden ydinkysymys on periaatteessa hyvin yksinkertainen. Kyse on yksittäisiin ihmisiin kohdistetuista vääristä tuomioista ja niiden purkamisesta. Tuomioilla on ratkaisevan suuri merkitys myös yhteiskunnallisesti. Presidentti Tarja Halonen sanoi 01.03.2005 Ranskan ulkopoliittisessa instituutissa, että Suomi oli sotiin syytön, kävi erillissotaa ja saavutti torjuntavoitot. Jos Suomi oli sotiin syytön, miten on perusteltavissa se, että olemme sopimuksen, lain ja tuomioiden edessä yhä täysin syyllisiä? Miten on perusteltavissa se, ettei Suomi ole ryhtynyt mihinkään toimiin kunnioitetun edeltäjän ihmisoikeuksien erittäin räikeästä loukkauksesta? Eivätkö ihmisyys ja ihmisoikeudet ole tärkeitä kuin sopiviksi valituissa tapauksissa? Sotasyyllisyystuomioiden purkamisella on kauaskantoiset ja moniulotteiset seuraukset. Suomi ja sen entiset johtajat vapautuvat vääristä tuomioista. Vapautuminen on yleensä uutta energiaa ja motivaatiota kehittävää, se on voimia antavaa. Syyllisyys ja tuomiot masentavat ja latistavat. Suomen on kyettävä katsomaan rohkeasti omia legitiimejä etujaan, eikä aina ajateltava kaikkien muiden maiden mahd ollisia mielipiteitä. Alistuva alamaismentaliteetti on unohdettava. Me olemme sotiin syytön, itsenäinen kansa, joka katsomme rohkeasti tulevaisuuteen. Me tarvitsemme kaikki voimavarat selvitäksemme globaalin kilpailun ja blokkiutumisen aiheuttamista haasteista. Meidän on vapauduttava katsomaan turvallisuusuhkiamme vain omasta näkökulmastamme ja omien tarpeittemme pohjalta. Meidän on taloudellisesti katsottava omia oikeuksiamme ja kehitettävä resurssejamme. Tulevaisuuden haasteiden ratkaisemisessa ei vuosikymmeniä jatkunut syyllisyyden taakka auta, vaan on hidaste. Vain vapaa kansa voi selvitä tulevaisuuden haasteista. Veikko Saksi päätoimittaja Kuva: Studio Tapio, Heli Lindroos Aila Teräväisen avustamana. Karelia Klubi ry Pro Karelia ry ISSN 1795-1747 Karelia Klubi KareliaOnline Topeliuksenkatu 15 A 7 00250 HELSINKI www.kareliaklubi.com toimitus@kareliaklubi.com Sitoutumaton Karjalan äänenkannattaja Puhemiehet Heikki A Reenpää Reijo Vihko Ilmoitusmyynti Päivikki Tillikka Päätoimittaja Veikko Saksi Art Direction Nonstop Toimitus toimitus@kareliaklubi.com Puh 09 436 91 305 toimisto@kareliaklubi.com Puh 09 436 91 306 Ilmoitukset paivikki.tiilikka@ kareliaklubi.com Puh 05 5414 650 Fax 05 5414 651 Tämän numeron tekivät: Heikki A Reenpää, Reijo Vihko, Päivikki Tiilikka, Mirkka Vaherkylä (kaupan ilmoitus). Levikki keskimäärin 20 000 kpl, josta osoitejakeluna noin 12 500 kpl Ilmestyminen 3 – 6 kertaa vuodessa Muutokset ennakolta ilmoittamatta mahdollisia Lehden hinta Lehti sisältyy Karelia Klubi ry:n 5 €/v jäsenmaksuun Mediatiedot www.kareliaklubi.com Lehden koko 270 x 400 mm Värit neliväri Painopaikka Sanomapaino Oy Hämeen Paino