HR viesti 5/2018 - Page 23

TEKSTI: TIMO JARMAS, ASIANAJAJA, VARATUOMARI, OSAKAS Ota yhteyttä Timoon EVERSHEDS ASIANAJOTOIMISTO OY timo.jarmas@eversheds.fi Timo Jarmas on erikoistunut työoikeuteen ja riitojen ratkaisuun. Hän kuuluu Eversheds Asianajotoimisto Oy:n työoikeusryhmän vetäjiin. Timolla on pitkä kokemus työ- ja virkamiesoikeudellisista prosesseista yleisissä tuomioistuimissa ja hallinto-oikeuksissa. Hänen asiantuntemuksensa kattaa yritystoiminnan uudelleenjärjestelyihin, yhteistoimintamenettelyyn, johtaja- ja työsopimuksiin sekä työehtosopimusten soveltamiseen ja vaihtamiseen liittyvät kysymykset. Hän neuvoo kotimaisia ja kansainvälisiä asiakkaita vaativissa työoikeudellisissa kysymyksissä. Timo pitää koulutuksia, luentoja ja seminaariesityksiä työoikeudesta. KOHTI UUTTA TYÖAIKALAKIA HR-viestin numerossa 1/2016 kirjoitin, että esimerkiksi digita- Työaikalain laajaan soveltamisalaan kuuluvat lisaatio on muokannut työajan käsitettä niin, ettei työ­aikalaki lähtökohtaisesti kaikki työ- ja virkasuhteet, myös etätyö. vuodelta 1996 enää vastaa nykytarpeita. Muutostarpeeseen Soveltamisalan ulkopuolelle jäisivät vain palkansaajat, jotka on vastattu ja hallituksen esitys uudeksi työaikalaiksi voivat itsenäisesti päättää työajastaan ja siten huolehtia itse (HE 158/2018) on annettu 27.9.2018. Lain on tarkoitus tulla työaikasuojelustaan. Laajan soveltamisalan vastapainona lain voimaan 1.1.2020, mutta vastaako lakiesitys todellista tar- sanotaan tarjoavan entistä laajempia joustomahdollisuuksia vetta? Esitystä on kritisoitu sekä työnantajien että ammattiliitto- muun muassa liukuvan työajan käytöllä, tilapäisen yötyön jen toimesta, mutta esimerkiksi paikallisen sopimisen laajenta- sallimisella, työaikapankilla sekä joustotyöaikamallilla. miseen ollaan oltu tyytyväisiä. Hallituksen esityksessä mainitut elinkeinorakenteen muutok- Työaikapankilla tarkoitetaan työ- ja vapaa-ajan yhteen­ sovitusjärjestelmää, jolla työaikaa, ansaittuja vapaita tai set, yritysten muuttuneet toimintaympäristöt ja uudet työn teke- vapaa-ajaksi muutettuja rahamääräisiä etuuksia voidaan misen tavat vaativat sääntelyä, joka huomioi työelämän moni- säästää ja yhdistää toisiinsa. Työn ja yksityiselämän naisuuden. Ajasta ja paikasta riippumatta tehtävän työn tarve yhteensovittaminen helpottuisi esimerkiksi pidempiaikaisia on lisääntynyt, minkä lisäksi työpaikoilla on tunnistettu etätyös- vapaita kerryttämällä. Lakisääteisen työaikapankin kentelyn edut. Tämä vaatii uusia työaikamalleja ja teknologi- käyttöönotto on mahdollista kaikilla työpaikoilla sen kehityksen hyödyntämistä työn järjestelyissä. riippumatta siitä, onko sovellettavassa työehtosopimuksessa Esityksessä on todettu, että yhä useammin työnantajan työaikapankkia koskevia määräyksiä. Työaikapankin johto ja valvonta eivät kohdistu niinkään työhön käytettyyn käyttöönotto edellyttää työntekijän suostumusta, eli työnantaja aikaan, vaan saavutettuihin tuloksiin. Työ voidaan suorittaa ei voi yksipuolisesti velvoittaa ylityötuntien tekemiseen työntekijän valitsemassa työpaikassa ja työntekijän liukuman puitteissa. itsensä päättämänä ajankohtana. Uudella työaikalailla Joustotyöaikajärjestelyn sanotaan sopivan tehtäviin, pyritään turvaamaan myös tällaisissa työ- ja virkasuhteissa joissa työajan sijoittelua tärkeämpää ovat työn tavoitteet ja työskentelevien asianmukainen työaikasuojelu. kokonaisaikataulu. Joustotyöaikaa noudatettaessa työntekijä Toisaalta lailla pyritään laajentamaan työpaikkakohtaisia päättää itse työajastaan sekä työntekopaikastaan. Työnantaja mahdollisuuksia työajoista sopimiseen, jolloin työajan puolestaan määrittelisi tehtävät, niitä koskevat tavoitteet suunnittelussa voidaan huomioida sekä työnantajan että sekä kokonaisaikataulun. Joustotyöaika on ennen kaikkea henkilöstön työaikatarpeet ja tukea työ- ja perhe-elämän työnantajan ja työntekijän väliseen luottamukseen perustuva yhteensovittamista. Lisäksi keskiössä ovat terveys- ja työaikajärjestely. Joustotyöajasta voidaan sopia, kun turvallisuusnäkökohtien huomiointi sekä yritysten kannalta vähintään puolet työajasta olisi sellaista, jonka sijoittelusta ja tarkoituksenmukaisten työaikajärjestelyjen mahdollistaminen. työntekopaikasta työntekijä voisi itsenäisesti päättää. n 5/2018 HR viesti 23