HR viesti 5/2017 - Page 8

VIESTI TOIMITUKSELTA KAIKKI PELAA Henkilöstöjohtaminen ei varsinaisesti ole uusia asia. Isossa-Britanniassa ryhdyttiin jo 1800- luvun lopulla miettimään, miten joukkoja voisi johtaa paremmin. Työvoiman tuottavuus vaati tuolloin radikaalejakin parannustoimenpiteitä ja tieteellisempi suhtautuminen johtamiseen alkoi kiinnostaa aikakauden yrityksiä. Sata vuotta sitten henkilöstöjohtaminen keskittyi pitkälti yritysten strategisten tarpeiden tyydyttämiseen, kuten parempaan työvoiman joustavuuteen. Kun tuottavuutta yrityksissä pyritään alati parantamaan, ”low hanging fruit” -osasto on aika pian kaluttu. Henkilöstön motivoiminen ja vahvan toimintakulttuurin rakentaminen ovat harvoin helppoja rasteja, sillä kaikki pikainen ja päälleliimattu kostautuu pitkän päälle. Kaikeksi onneksi tutkimus tuo meille jatkuvasti uusia lähtökohtia aihepiiriin. Kun tutkittiin esimerkiksi organisaatiokulttuurin, strategian ja henkilöstöjohtamisen menetelmien vaikutuksia yritysten suorituskykyyn, huomattiin että organisaatiokulttuuri ei ainoastaan helpota yrityksen suoriutumista, vaan se myös vahvistaa henkilöstöjohtamisen menetelmien vaikutusta. Henkilöstöjohtamisen ammattilaisilla on haasteena luoda ”huolehtiva kulttuuri”, jonka avulla on mahdollista saavuttaa parempi asema markkinoilla korkeamman suorituskyvyn vuoksi. Myös HR-menetelmien ja organisaatiokulttuurin vaikutusta tuoteinnovaatioihin on tutkittu. Tulosten valossa HR-menetelmät, jotka korostavat koulutusta, suorituskohtaista palkitsemista ja ryhmäkehittymistä, ovat kriittisessä osassa luomassa kehittyvää kulttuuria, joka vaikuttaa suoraan positiivisesti uusien tuotteiden ja palveluiden kehittämiseen. Kulttuuri voidaan myös määritellä voimavaraksi, joka tukee organisaation strategisia tavoitteita saavuttaa menestystä. Henkilöstöjohtamisen tärkeys korostuu rekrytoinnissa, koska työntekijän arvojen tulisi – optimitilanteessa – olla mahdollisimman yhtenevät yrityksen arvojen kanssa, jolloin henkilö omaksuu ja hyvällä menestyksellä noudattaa yrityksen sisällä vallitsevia normeja. Lisävauhtia voi hakea vaikkapa peliteoriasta. Lapin yliopistossa onkin kehitetty henkilöstötuottavuuden peliteoria, joka mallintaa esimiestoiminnan vaikutuksia organisaation työhyvinvointiin ja talouteen lyhyellä ja pitkällä aikajänteellä. Peliteoria perustuu henkilöstövoimavarojen tuotantofunktioon sekä laajaan tutkimustietoon työyhteisön ongelmatilanteista ja johtamiskäytännöistä. Dosentti Marko Kestin vetämässä tutkimushankkeessa kehitetty peliteoria ja siihen rakentuva opetuspeli osoittavat esimiestyön tärkeyden organisaation työhyvinvoinnin ja tuottavuuden kannalta. Peli soveltuu monenlaisten esimiestaitojen ja johtamisen harjoitteluun. Peliteoriasta johdettua ”esimiespeliä” on menestyksellä testattu jo Finaviassa. Esimiespeli osoittaa esimerkiksi sen, että lyhytjänteinen tulosjohtaminen syö kannattavuutta pitkällä tähtäimellä. Marko Kestin mukaan esimiespelissä saadaan parhaita tuloksia, kun pelaaja tuntee ja osaa erilaiset johtamiskäytännöt, joilla työelämän laatua voi parantaa. Peli osoittaa, miten tärkeä on hyvä vuorovaikutus alaisten kanssa, jotta he kertovat avoimesti ja selkeästi erilaisista ongelmista. Kestin mukaan peli näyttää käytännössä, miten rakentava ja avoin toimintakulttuuri Lukeaksesi sähköisen HR viestin, klikkaa itsesi helpottavat esimiestoimintaa. Peliä pelanneet esimiehet mm. ymmärtävät esimiesroolin osoitteeseen: tärkeyden ja työntekijöiden kuuntelemisen merkityksen johtamisessa onnistumisen kannalta. www.hrviesti.fi Johtamisen parantamiseksi on käännettävä jokainen kivi, sillä parempi esimiestyö   mm. ennaltaehkäisee sairauspoissaoloja, vähentää vaihtuvuutta ja työkyvyttömyyttä sekä Lehden sähköisen parantaa organisaation tuottavuutta. Tutkimusten mukaan hyvä johtaminen ja esimiestyö version lukeminen mahdollistavat tuloksen parantamisen, joka vuositasolla on luokkaa 1 000 – 4  000 euroa ei vaadi erillisiä jokaista työntekijää kohti. Ja lisäksi: tämä tulosparannus voidaan toteuttaa useana vuonna tunnuksia ja on täysin peräkkäin. maksutonta. PETRI CHARPENTIER 8 HR viesti 5/2017