HR viesti 5/2016 - Page 44

KUVA: WAKARU OY ” Tietotyön tekijöille verkko-oppiminen on yleensä luonteva tapa. ”Nyt on jo huomattu, että tiukan talouden aikoina vähennetään matkustamista ja vähennetään kuluja. Verkkokoulutus tarjoaa mahdollisuuksia ’monistaa’ koulutuksia kustannustehokkaasti, joten siihen kyllä kannattaa panostaa vaikeinakin aikoina”, hän kannustaa. Pakarisella on myös selkeä näkemys siitä, että parhaat yritykset eivät tingi oppimistavoitteistaan taantuman tuulissakaan: ”Nykyaikaisessa yritysmaailmassa osaamisen monipuolinen kehittäminen on se todellinen perusta kilpailukyvylle.” Haussa toimiva oppimismixi Toimitusjohtaja Jaakko Kuosmanen Wakarusta toteaa, että osaamistaan voi kasvattaa monella eri tavalla: 70–20–10 mallin mukaan 70% oppimisesta ja kehittymisestä tapahtuu käytännön työssä, 20% oppimisesta tapahtuu oppimalla Toimitusjohtaja Jaakko Kuosmanen Wakaru Oy:stä toteaa, että osaamistaan voi kasvattaa monella eri tavalla. muilta ja 10% oppimisesta tapahtuu muodollisen kehityksen ja koulutuksen kautta. Suurin osa oppimisesta tapahtuu siis pitkän ajan kuluessa organisaation sisällä. Vaikka vain 10% oppimisesta tapahtuu muodollisen koulutuksen kautta, voidaan sitä tehostaa merkittävästi monimuotooppimisella: perinteisillä luokkahuonekursseilla, asiantuntija- ”Verkko-oppiminen ei ole sidottua aikaan ja paikkaan. Esi- tapahtumilla, verkkokursseilla, etäopetuskursseilla, webinaa- merkiksi luentoja voi seurata livenä tai katsoa myöhemmin tal- reilla, videoilla, e-kirjoilla... Kuosmanen toteaa, että jokainen lenteen ja vastaavasti erilaisia tehtäviä voi tehdä selaimella voi yhdistellä näitä oppimisen muotoja haluamallaan tavalla. omaan tahtiin ja suorittaa koulutusta pienissä pätkissä”, Paka- Hänen mukaansa nyt on nosteessa ajatus, jonka mukaan rinen kuvailee. oppimista ei edes yritetä tehdä pelkästään yhdellä metodilla. Älä säästä väärästä paikasta kurssin tai osan siitä itse ihan omilla rahoillaan”, Kuosmanen Pakarisen mukaan Suomi on e-koulutuksen suhteen ”hyvissä tietää. ”Toinen kasvava trendi on se, että yhä useampi maksaa asemissa”, vaikkei ihan kirkkaimpaan kansainväliseen kärkeen kuulukaan. Tutkijalla on kuitenkin pieni huoli siitä, että Kenen osaamisesta nyt puhutaan? suomalaiset yritykset jäävät muista jälkeen, ellei asianmukai- Kuosmasen mukaan varsin relevantti kysymys koulutuksen suh- sia linjanvetoja ja investointeja tehdä. teen on se, kuka oikein omistaa työntekijän osaamisen? Esi- 44 HR viesti 5/2016