Palstalla asianajotoimisto Evershedsin työoikeusryhmän osaajat vastaavat aiheeseen liittyviin kysymyksiin .
TIMO JARMAS ASIANAJAJA , VARATUOMARI , OSAKAS EVERSHEDS ASIANAJOTOIMISTO OY
Kilpailukykysopimus on nyt vahvistettu , mitä se käytännössä tarkoittaa ? Suomalaisen työn ja yritysten kilpailukyvyn parantamiseen , talouskasvun lisäämiseen ja uusien työpaikkojen luomiseen tähtäävällä kilpailukykysopimuksella on monenlaisia vaikutuksia työelämässä . Useat muutokset vaikuttavat suoraan myös työntekijöiden käteen jäävään tuloon . Esimerkiksi julkisella sektorilla lomarahoja leikataan 30 prosentilla vuosina 2017 – 2019 . Lisäksi työntekijöiden kukkarolla tuntuvat työntekijän työeläkemaksun nousu 1,2 prosenttiyksiköllä vuosina 2017 – 2020 ja työntekijän työttömyysvakuutusmaksun nousu vuosina 2017 – 2018 yhteensä 0,85 prosenttiyksiköllä . Työnantajan työeläkemaksu ja keskimääräinen työttömyysvakuutusmaksu puolestaan alenevat vastaavalla määrällä . Myös työnantajan sosiaaliturvamaksu alenee vuosina 2017 – 2019 vähintään prosenttiyksikön ja vuodesta 2020 alkaen pysyvästi vähintään 0,58 prosenttiyksikköä .
Lisäksi työntekijöiden palkat jäädytetään ja ne pysyvät ennallaan vähintään vuoden , sillä kilpailukykysopimuksen myötä työ- ja virkaehtosopimusten voimassaoloa jatketaan 12 kuukaudella ilman palkkojen muutoksia .
Yksi puhutuimmista muutoksista on kokoaikatyössä olevien vuosittaisen työajan pidentäminen keskimäärin 24 tunnilla vuoden 2017 alusta . Siitä , miten työajan pidentäminen käytännössä toteutetaan , on sovittu alakohtaisesti . Joissakin työehtosopimuksissa työajan pidentämisen toteuttamistavat on jätetty myös paikallisesti sovittaviksi . Näin ollen vaihto ehtoja työajan pidentämiseksi on monia ja on käytännössä mahdotonta sanoa , miten työaikaa yksittäistapauksissa pidennetään . Työajan pidentämistapa onkin aina tarkistettava sovellettavasta työehtosopimuksesta . Toisaalta on myös mahdollista , että kilpailukykysopimuksesta huolimatta työaika pysyy ennallaan . Näin on niissä tapauksissa , joissa työsopimukseen on
nimenomaisesti kirjattu noudatettavan työajan pituus . Jotta työaika tällöin pitenisi , työsopimuksen työaikaa koskevan ehdon muuttamisesta olisi sovittava työnantajan ja työntekijän välillä . Tältä osin on esitetty erilaisia näkemyksiä ja yksi näkemys on , että työehtosopimuksella voidaan heikentää työehtoja ja työajan pidentäminen olisi tässäkin tapauksessa mahdollista .
Kilpailukykysopimuksen seurauksena paikallisen sopimisen mahdollisuuksia kehitettiin työehtosopimuksissa muun muassa mahdollistamalla työaikapankkijärjestelmien käyttöönotto . Moniin työehtosopimuksiin otettiin myös selviytymislauseke , jonka mukaan työehtoja on mahdollista sopeuttaa työnantajan toiminnan ja työpaikkojen turvaamiseksi , kun työnantaja joutuu työpaikkoja vaarantaviin taloudellisiin vaikeuksiin .
Kilpailukykysopimuksen toteutumisen myötä säilyy aikuiskoulutustuki , jonka rahoittamisen hallitus suunnitteli lakkauttavansa . Hallituksen mallissa aikuiskoulutustuen perusosa olisi ollut lainamuotoinen . Kilpailukykysopimuksen seurauksena perusosan maksaminen siirtyy valtiolta Työttömyysvakuutusrahastolle , eikä lainamuotoisuutta oteta käyttöön . Muitakin muutoksia on kuitenkin luvassa vuoden 2017 alusta , sillä tuki lyhenee 19 kuukaudesta 15 kuukauteen . Lisäksi tuen perusosan määrää alennetaan 15 prosentilla .
Muutosturvan parannukset koskevat työntekijöitä , jotka on irtisanottu tuotannollisista ja taloudellisista syistä oltuaan vähintään viisi vuotta työsuhteessa työnantajaan . Muutos turvan parannukset velvoittavat työnantajia , joilla on vähintään 30 työntekijää . Ensinnäkin työnantajan on tarjottava irtisanotulle oikeus työllistymistä edistävään valmennukseen ja koulutukseen , jonka arvon on vastattava työntekijän henkilökohtaisen palkan määrää , kuitenkin vähintään yrityksen tai julkisen organisaation keskimääräistä kuukausipalkkaa . Lisäksi irtisanotulla on oikeus työterveyshuollon palveluihin puoli vuotta työntekovelvollisuuden päättymisestä .
Edelleen työntekijät hyötyvät myös hallituksen lupaamasta 515 miljoonan euron veronkevennyksestä , joka toteutuu kilpailukykysopimuksen kattavuuden ylitettyä 90 prosenttia . Kilpailukykysopimuksen toteuduttua luovuttiin myös hallitusohjelman ehdollisista lisäsäästöistä ja veronkorotuksista , eivätkä myöskään hallituksen kaavailemat ” pakkolait ” toteutuneet .
Työsopimuslakia ollaan muuttamassa , mitä muutoksia on luvassa ? Tämän lehden mennessä painoon hallituksen esitys työsopimuslain koeajan pituutta , määräaikaisia työsuhteita ja takaisinottovelvollisuutta koskeviksi muutoksiksi oli valiokuntakäsittelyssä . Hallituksen esityksen tullessa hyväksytyksi seuraavat muutokset tulisivat voimaan 1.1.2017 .
Muutosehdotusten mukaan pitkäaikaistyöttömän , eli henkilön , joka on ollut edellisen 12 kuukauden ajan yhdenjaksoisesti työtön työnhakija , voisi palkata määräaikaiseen työsuhteeseen ilman erityistä perustellun syyn vaatimusta . Työnantajan pysyvä työvoimankaan tarve ei estäisi pitkäaikaistyöttömän palkkaamista määräaikaiseen työsuhteeseen . Tällainen
36 HR viesti 5 / 2016