TYÖELÄMÄ MUUTOKSESSA
TEKSTI : TIMO JARMAS ASIANAJAJA , VARATUOMARI , OSAKAS EVERSHEDS ASIANAJOTOIMISTO OY
Timo Jarmas on erikoistunut työoikeuteen ja riitojen ratkaisuun . Hän toimii Eversheds Asianajotoimiston työoikeusryhmän vetäjänä . Timolla on pitkä kokemus työ- ja virkamiesoikeudellisista prosesseista yleisissä tuomioistuimissa ja hallinto-oikeuksissa . Hänen asiantuntemuksensa kattaa yritystoiminnan uudelleenjärjestelyihin , yhteistoimintamenettelyyn , johtaja- ja työsopimuksiin sekä työehtosopimusten soveltamiseen ja vaihtamiseen liittyvät kysymykset . Hän neuvoo kotimaisia ja kansainvälisiä asiakkaita vaativissa työoikeudellisissa kysymyksissä . Timo pitää koulutuksia , luentoja ja seminaariesityksiä työoikeudesta ja hän kuuluu Edilex Pron asiantuntijaryhmään .
Työelämä ja sen muutokset ovat jatkuvasti esillä . Keskusteluja kuunnellessa ja artikkeleita lukiessa nousee mieleen ajatus , onko muutos todella tapahtumassa tässä ja nyt , vai onko kysymys kuitenkin jo pitkän ajan kuluessa tapahtuneesta kehityksestä , joka on nyt tullut tiettyyn pisteeseen . Kysymys on varmasti molemmista . Hallituksen ja työmarkkinajärjestöjen toimet kilpailukykysopimuksen ja muiden työllisyyteen liittyvien hankkeiden kanssa ovat osaltaan pitäneet huolen siitä , että työelämä muutoksineen on toistuvasti otsikoissa . Vuoden mittaan tälläkin palstalla on käsitelty useita työelämään liittyviä mullistuksia .
Miten työelämä on sitten muuttunut tai muuttuu – juridisesti arvioiden ? Työelämän keskeinen elementti – työsuhde – on ollut jonkinlaisen muutoksen kohteena . Aiemmin epätyypilliseksi kutsutut työsuhteet eli perinteisestä pysyvästä ja kokoaikaisesta palkkatyösuhteesta poikkeavat työvoiman käytön muodot ovat yleisesti käytössä . Osa työvoimasta on osa-aikaisia , määräaikaisia ja vuokratyöntekijöitä . Myös itsensä työllistäminen yleistyy . Hyväksytyksi tullessaan hallituksen esitys työsopimuslain muuttamisesta lisäisi oletettavasti pitkäaikaistyöttömien palkkaamista määräaikaisiin työsuhteisiin , sillä jatkossa pitkäaikaistyöttömän voisi palkata enintään vuoden määräaikaiseen työsuhteeseen ilman erityisten perusteltujen syiden olemassaoloa . Epätyypillisten työsuhteiden merkitys tuskin siis tulee tulevaisuudessa ainakaan pienentymään . Ennuste voidaan esittää toisenlaisenakin , koska määräaikaiset työsopimukset ja niiden käyttämisen laillisuus ovat työntekijäpuolen toimesta edelleen ja jatkuvasti riitojen kohteena . Toisaalta työntekijäjärjestöt ovat esittäneet myös osa-aikaisten työsopimusten käytön rajoittamista etenkin ns . nollasopimusten osalta . Tilastot osoittavat myös , että vuokratyöntekijöiden osuus palkansaajista on edelleen vähäinen .
Epätyypillisten työsuhteiden lisäksi erilaisia työn teettämisen muotoja syntyy jatkuvasti lisää työnteon tapojen uudistuessa muun muassa digitalisaation seurauksena . Joukkoistaminen on hyvä esimerkki uudesta työnteon muodosta , jonka ei ole katsottu olevan työsuhdetyötä eikä välttämättä yrittäjyyttäkään perinteisessä mielessä . Joukkoistetun työn tekijät tekevät sähköisen verkon kautta jaettavia kertaluonteisia tehtäviä tai projekteja työn teettäjälle olematta työsuhteessa . Joukkoistamisen avulla isotkin kokonaisuudet voidaan jakaa tehtäväksi pieniin osiin ympäri maailman . Juridisesti ajatellen konstruktio – työsuhde vai yrittäjyys – ei ole meillä mikään uusi asia . Näihin uusiinkin työnteon muotoihin pätee oppi , jonka mukaan työtä tehdään työsuhteessa tai yrittäjänä eikä mitään välimuotoa ole .
Työnteon muotojen uudistuessa ja tietotyön lisääntyessä myös työntekopaikat monipuolistuvat . Yhä useammin työtä voidaan tehdä mobiilisti kiinteän työpaikan ulkopuolella lähes mistä tahansa . Etätyö ja liikkuva työ ovat enenevissä määrin mahdollisia . Samaan aikaan digitalisaatio on laajentanut työnteon ja sen valvonnan mahdollisuuksia . Työtä voidaan yhä useammin tehdä ajasta ja paikasta riippumatta mutta kuitenkin työnantajan valvonnan alaisena . Aika näyttää , laajentaako tämä työaikalain soveltamisalaa niin , että myös kiinteän työpaikan ulkopuolella tehtävä työ voitaisiin yleisemmin lukea työajaksi . Juridisesti ajatellen etätyö ja liikkuva työ tulevat , ainakin jossain määrin , säännellyksi historiallisessa työaikalaissamme , mutta työn tekemisen valvonnan mahdollisuudet eivät ole siinä mukana . Työaikalain muutostarpeet ovat nyt työryhmän selvitettävänä , joten päivitys lainsäädäntöön on odotettavissa .
Valmistelussa on myös lukuisia muita työelämään vaikuttavia lainsäädäntömuutoksia . Tekniikka kehittynee kuitenkin vielä lainsäädäntöä nopeammin ja nähtäväksi jää , miten esimerkiksi robotisaatio tulee mullistamaan työelämää ja sen sääntelyä tulevaisuudessa . n
5 / 2016 HR viesti 35