HR viesti 5/2015 - Page 47

Myös Remeksen mukaan musta liekki saadaan leimah- Ei enää maton alle tamaan hyvinkin helpolla tämän päivän työpaikoilla. Ei ole Suomen ensimmäiseksi työyhteisösovittelun tohtoriksi vuonna niin pientä asiaa, etteikö siitä voi saada riitaa aikaan – eten- 2011 väitellyt Timo Pehrman on todennut, että maassamme kin kun nykykulttuurissa on korostunut linja, jossa puolihuoli- kiusataan tutkimusten mukaan noin kaksi kertaa enemmän maton sana tulkitaan poikkipuoliseksi – sosiaalinen media on kuin keskimäärin muissa Euroopan maissa. Pehrmanin e ­ tsiessä tästä raflaavin esimerkki, mutta myös työpaikoilla kuullut kireät caseja tutkimukseensa, hän törmäsi vaikenemisen muuriin yri- murahdukset ja syvät huokaukset kylvävät kitkerää satoa. Pie- tyksissä: ei haluttu myöntää, että mitään ongelmia oli olemas- nistä puroista kasvaa lopulta mahtava virta. sakaan. Saara Remeksen mukaan tästä tilanteesta on tultu ”Jos ihmisellä on kova stressitila päällä kotona ja töissä, koko elimistö on tällöin ikään kuin jatkuvassa hälytystilassa. Ei onneksi jo ”huikeasti eteenpäin”. ”Nyt yrityksiin halutaan kouluttaa myös omia sisäisiä sovit- siis ole mikään ihme, että ihan tavalliset, mukavat ihmiset yli- telijoita ja edistyksellisimmissä yrityksissä on kuvattu prosessit, reagoivat ja saattavat tulkita neutraalitkin viestit negatiivisella jotka kattavat varsinaisen sovittelun lisäksi sekä ennaltaehkäi- tavalla.” syn että sovun tukitoimet”, toteaa Remes. n TYÖYHTEISÖSOVITTELIJAT, TULTA PÄIN! TEKSTI: SAMI J. ANTEROINEN ”Helsingin Psykoterapiainstituutista valmistuivat ensimmäiset ratkaisukeskeiset työyhteisösovittelijat elokuun lopussa. Vuoden kestäneeseen koulutukseen osallistui 21 henkilöä”, kertoo ryhmää vetämässä ollut sovittelukouluttaja, psykoterapeutti Inga Järvinen. ”Tällä hetkellä käynnissä on toinenkin kurssi, joka päättyy maaliskuussa 2016. Huhtikuussa alkaa jo kolmas koulutus, joka vaikuttaisi sekin olevan varsin suosittu ennakkokiinnostuksen perusteella.” Tuoreet työyhteisösovittelijat on varustettu useilla erilaisilla keinoilla hoitaa ristiriitatilanteita. Vuoden aikana sovitteluistunnon pitämistä on harjoiteltu ja eri työvälineitä testattu laidasta laitaan. Järvisen mukaan ryhmissä on sekä ihmisiä, jotka haluavat toimia itsenäisinä, ulkopuolisina sovittelijoina sekä niitä, jotka työnantaja on lähettänyt oppia saamaan, jotta taloon saadaan talon oma sovittelija. Mutta olipa sitten kysymys organisaation sisäisestä tai ulkoisesta ”Ahtisaaresta”, sovittelijoille todella näyttäisi olevan tilausta nykypäivän työelämässä. Järvinen katsoo, että konflikti voi lähteä hyvin pienestä asiasta, kuten esimerkiksi siitä, että toinen ei reagoi hyvän huomenen toivotukseen. Siinä sitten mietitään, että mitäköhän tuolla toisella on minua vastaan ja mennään seuraavan kollegan luokse ihmettelemään asiaa. Tällöin ollaan jo liittoutumassa, Järvinen huomauttaa. ”Ihmisillä kuitenkin on yleensä hyvät tarkoitusperät sekä töissä kuin muutenkin elämässä”, hän toteaa. Jos huomenet jäävät lausumatta, se saattaa johtua ruuhkaisesta työmatkasta tai kiireestä viedä lapset päiväkotiin… tai miljoonasta muusta asiasta. Järvisen näppituntuma on, että lähemmin tarkasteluna leijonanosa loukkaantumisista osoittautuu tahattomiksi. Mutta entä ne yleisimmät r