HR viesti 4/2014 - Page 50

Sormi suussa? projektista – on selvää, että se voi parhaimmillaan olla lois- Rämö-Korpinen tietää – jo viran puolesta – että projektiosaa- tava kumppani HR:lle. Siinä on pieni kielimuuri vain välissä”, misen kehittäminen luo organisaatiolle kilpailuetua. HR ei var- Aarni rohkaisee. sinaisesti ole vastahakoinen laittamaan kehityspaukkuja projekteihin, mutta on usein neuvoton sen suhteen, mitä oikein Haasteiden nelikenttä pitäisi tehdä. HR:n haasteet projektiosaamisen kehittämisessä liittyvät ”Osaamisen kehittämisjärjestelmät ovat käytössä, mutta ne usein osaamisen ja resurssien saatavuuteen ja niiden varmis- eivät aina toimi projekteissa. Yhtenä ongelmana on se, että tamiseen. Työelämän kehittäjä Riitta Hyppänen CM & HR projektiosaaminen pilkkoutuu moneen palaseen yrityksessä, Consulting Oy:stä näkee, että haasteita on tavallaan neljässä eri kategoriassa. eikä aina nouse esiin niin hyvin.” ”Ensinnäkin on liiketoimintaan liitty- Rämö-Korpinen tarjoaa esimerkin: yritys X:llä on vakavia ongelmia kustannus- ”Projektiosaamisen vät haasteet – nähdäänkö uudistustarpeet tenhallinnan kanssa ja tätä pulmaa ratko- kehittämiseen ei ole ja miten niihin vastataan? Toinen asia on maan perustetaan projekti. Ongelma on panostettu samassa osaaminen: miten osaaminen tunnistetaan polttava ja kovia projektijyriä tarvitaan suhteessa kuin projektien ja hyödynnetään, miten sitä jaetaan pro- hätiin, jotta tuloksia saadaan – mutta HR ei saa tilanteesta otetta. painoarvo on noussut.” jektissa. Osaamisen hallinta ja hyödynnettävyys projekteissa ovat selkeä kehityskohde. Kolmas tekijä on osaamisen doku- ”Projektissa tarvittava osaaminen jää mentointi.” tällaisessa tapauksessa herkästi piiloon, kun HR ei kykene kaivamaan sitä esiin organisaatiosta.” Projektin kokoonpano elää Projektien luvattu maa Se neljäs juttu onkin sitten monisyisempi ja hyvästä syystä: Rämö-Korpisen mukaan parempi vuoropuhelu voisi vaikuttaa se liittyy ihmisiin. Hyppänen muistuttaa, että projekteissa on tulokseen huomattavastikin: jos lähdetään liikkeelle siitä, että tyypillisesti ihmisiä, joilla on erilainen tilanne – joku on aina tänä päivänä yritykset tapaavat olla jatkuvassa muutoksen ti- tulossa, joku menossa ja joku on ollut mukana alusta asti. lassa, huomataan että muutostoimet yleensä organisoidaan projekteiksi. ”Uusien tiimin jäsenten kohdalla perehdytys on olennaisen tärkeää”, toteaa Hyppänen ja harmittelee, että perehdytys ”Nykytilanne on aiheuttanut sen, että projekteja on yhä ei vieläkään ole kaksisuuntainen prosessi Suomessa. ”Uusilta enemmän, mutta miten on projektiosaamisen laita?”, kysyy tulokkailta voi aina oppia ja heidän taitonsa pitäisi ottaa täy- Rämö-Korpinen. Hänen mukaansa projektiosaamisen kehittä- simääräisemmin käyttöön.” miseen ei ole panostettu samassa suhteessa kuin projektien painoarvo on noussut. Projektiaivo ei ole putkiaivo ”Tämä johtuu myös siitä, että HR ei aina huomaa projek- Sama pätee (tavallaan) projektista poislähteviin: kunnon tiin liittyviä tarpeita ja projekti-ihmiset taas eivät osaa perus- exit-strategia varmistaa, että osaaminen jää projektin ja tella oikein sitä, miksi juuri tietyntyyppistä osaamista tarvi- organisaation käyttöön. taan.” Kolmas ryhmä on sitten projektin ydinporukka, jonka haasteet liittyvät oppimiseen – ja poisoppimiseen. Usein projek- Strateginen valttikortti tuuliajolla teissa haetaan uutta ja haastetaan vallitsevia totuuksia, joten Rämö-Korpinen on huomannut, että jos yritysjohdolta kysyy, ajattelussa tarvitaan joustavuutta. Kun HR:n projektitietä- onko projektiosaaminen strategista osaamista teidän organi- mys lisääntyy, opitaan organisaatioissa pitämään ”projektiai- saatiossanne, johtajat vastaavat käsi sydämellä: ilman muu- voista” paremmin kirjaa – ja paremmin huolta. ta on. Jatkokysymykseen onkin sitten vaikeampi vastata: mikä Riitta Hyppänenkin katsoo, että HR:n ja projekti-ihmisten on projektiosaamisen taso teidän organisaatiossanne? ”Vas- lähentymisestä seuraa pelkkää hyvää. Hänen mukaansa osaa- tausta tähän kysymykseen ei läheskään aina tule, ja se kertoo minen rakentuu pitkälti kolmen T:n varaan: pitää olla tietoa, jo paljon.”