Sormi suussa?
projektista – on selvää, että se voi parhaimmillaan olla lois-
Rämö-Korpinen tietää – jo viran puolesta – että projektiosaa-
tava kumppani HR:lle. Siinä on pieni kielimuuri vain välissä”,
misen kehittäminen luo organisaatiolle kilpailuetua. HR ei var-
Aarni rohkaisee.
sinaisesti ole vastahakoinen laittamaan kehityspaukkuja projekteihin, mutta on usein neuvoton sen suhteen, mitä oikein
Haasteiden nelikenttä
pitäisi tehdä.
HR:n haasteet projektiosaamisen kehittämisessä liittyvät
”Osaamisen kehittämisjärjestelmät ovat käytössä, mutta ne
usein osaamisen ja resurssien saatavuuteen ja niiden varmis-
eivät aina toimi projekteissa. Yhtenä ongelmana on se, että
tamiseen. Työelämän kehittäjä Riitta Hyppänen CM & HR
projektiosaaminen pilkkoutuu moneen palaseen yrityksessä,
Consulting Oy:stä näkee, että haasteita on tavallaan neljässä
eri kategoriassa.
eikä aina nouse esiin niin hyvin.”
”Ensinnäkin on liiketoimintaan liitty-
Rämö-Korpinen tarjoaa esimerkin: yritys X:llä on vakavia ongelmia kustannus-
”Projektiosaamisen
vät haasteet – nähdäänkö uudistustarpeet
tenhallinnan kanssa ja tätä pulmaa ratko-
kehittämiseen ei ole
ja miten niihin vastataan? Toinen asia on
maan perustetaan projekti. Ongelma on
panostettu samassa
osaaminen: miten osaaminen tunnistetaan
polttava ja kovia projektijyriä tarvitaan
suhteessa kuin projektien
ja hyödynnetään, miten sitä jaetaan pro-
hätiin, jotta tuloksia saadaan – mutta HR
ei saa tilanteesta otetta.
painoarvo on noussut.”
jektissa. Osaamisen hallinta ja hyödynnettävyys projekteissa ovat selkeä kehityskohde. Kolmas tekijä on osaamisen doku-
”Projektissa tarvittava osaaminen jää
mentointi.”
tällaisessa tapauksessa herkästi piiloon,
kun HR ei kykene kaivamaan sitä esiin organisaatiosta.”
Projektin kokoonpano elää
Projektien luvattu maa
Se neljäs juttu onkin sitten monisyisempi ja hyvästä syystä:
Rämö-Korpisen mukaan parempi vuoropuhelu voisi vaikuttaa
se liittyy ihmisiin. Hyppänen muistuttaa, että projekteissa on
tulokseen huomattavastikin: jos lähdetään liikkeelle siitä, että
tyypillisesti ihmisiä, joilla on erilainen tilanne – joku on aina
tänä päivänä yritykset tapaavat olla jatkuvassa muutoksen ti-
tulossa, joku menossa ja joku on ollut mukana alusta asti.
lassa, huomataan että muutostoimet yleensä organisoidaan
projekteiksi.
”Uusien tiimin jäsenten kohdalla perehdytys on olennaisen tärkeää”, toteaa Hyppänen ja harmittelee, että perehdytys
”Nykytilanne on aiheuttanut sen, että projekteja on yhä
ei vieläkään ole kaksisuuntainen prosessi Suomessa. ”Uusilta
enemmän, mutta miten on projektiosaamisen laita?”, kysyy
tulokkailta voi aina oppia ja heidän taitonsa pitäisi ottaa täy-
Rämö-Korpinen. Hänen mukaansa projektiosaamisen kehittä-
simääräisemmin käyttöön.”
miseen ei ole panostettu samassa suhteessa kuin projektien
painoarvo on noussut.
Projektiaivo ei ole putkiaivo
”Tämä johtuu myös siitä, että HR ei aina huomaa projek-
Sama pätee (tavallaan) projektista poislähteviin: kunnon
tiin liittyviä tarpeita ja projekti-ihmiset taas eivät osaa perus-
exit-strategia varmistaa, että osaaminen jää projektin ja
tella oikein sitä, miksi juuri tietyntyyppistä osaamista tarvi-
organisaation käyttöön.
taan.”
Kolmas ryhmä on sitten projektin ydinporukka, jonka haasteet liittyvät oppimiseen – ja poisoppimiseen. Usein projek-
Strateginen valttikortti tuuliajolla
teissa haetaan uutta ja haastetaan vallitsevia totuuksia, joten
Rämö-Korpinen on huomannut, että jos yritysjohdolta kysyy,
ajattelussa tarvitaan joustavuutta. Kun HR:n projektitietä-
onko projektiosaaminen strategista osaamista teidän organi-
mys lisääntyy, opitaan organisaatioissa pitämään ”projektiai-
saatiossanne, johtajat vastaavat käsi sydämellä: ilman muu-
voista” paremmin kirjaa – ja paremmin huolta.
ta on. Jatkokysymykseen onkin sitten vaikeampi vastata: mikä
Riitta Hyppänenkin katsoo, että HR:n ja projekti-ihmisten
on projektiosaamisen taso teidän organisaatiossanne? ”Vas-
lähentymisestä seuraa pelkkää hyvää. Hänen mukaansa osaa-
tausta tähän kysymykseen ei läheskään aina tule, ja se kertoo
minen rakentuu pitkälti kolmen T:n varaan: pitää olla tietoa,
jo paljon.”