Työhön liittyvät tekijät altistavat inhimillisille virheille
Työssä tapahtuvien inhimillisten virheiden taustalta löytyy usein työolosuhteisiin liittyviä tekijöitä.
Kiire, epäselvät ohjeet sekä puutteet vaarojen merkitsemisessä altistavat inhimillisille virheille.
Tiedot käyvät ilmi Sujuvaa työtä, vähemmän virheitä -hankkeen kyselystä. Nollaan tapaturmaan
pääseminen vaatii sekä inhimillisten virheiden syihin vaikuttamista että koko työyhteisön
sitoutumista turvallisuutta edistäviin tapoihin.
”Muistilla ja huomiokyvyllä on rajoitteensa yhtä lailla kuin fyysisilläkin ominaisuuksilla. Eihän
kukaan heitä meille kymmentä palloa ja ihmettele, kun emme saa kahdella kädellämme niitä
kaikkia kiinni. Aivojen toimintakyvyn rajoitteet eivät ole näkyviä, eikä niitä sen vuoksi osata ottaa
huomioon”, toteaa Sujuva-hankkeen vastuullinen johtaja Virpi Kalakoski.
Inhimilliset virheet ovat keskeinen työtapaturmiin liittyvä tekijä. Kiireessä ei ehdi huomata
kaikkea tarpeellista. Epäselvät ohjeet vaikeuttavat asioiden asettamista tärkeysjärjestykseen. Jos
varoitusten havaitseminen on vaikeaa tai vaara-alueet eivät erotu, toimintavirheet lisääntyvät.
”Työhön liittyvät tekijät selittivät tutkimuksessamme jopa 50 prosenttia siitä, kuinka usein
inhimillisiä virheitä esiintyy”, kertoo Kalakoski. Yli puolet työntekijöistä raportoi kohtaavansa
työssään päivittäin tilanteita, joissa on varottava liikkuvia kohteita. Yli 40 prosenttia joutuu
tekemään tai tarkkailemaan työssä useaa asiaa yhtä aikaa. Neljäsosa vastaajista kertoi, että
joka päivä työn tekeminen häiriintyy tai katkeaa toistuvasti tai työssä on häiritsevää melua ja
hälyä. Kolmannes työntekijöistä koki viikoittain painetta kiirehtiä työssään.
Sujuva-hankkeen kyselyyn kutsuttiin 2 951 vastaajaa ja siihen osallistui 1 681 huolto-,
kunnossapito- ja varastotyöntekijää. Sujuva-tutkimuksen tuloksia voidaan soveltaa tavallisilla
fyysisen työn aloilla, joissa tehtävät ja työolosuhteet ovat monimutkaisia ja muuttuvia ja työssä
käytetään koneita ja laitteita.
Sujuva-hanke: www.ttl.fi/sujuva
Panostus henkilöstön terveyteen lisää tuottavuutta
”Kun yritykset etsivät keinoja tuloksensa parantamiseen, niiden on syytä muistaa henkilöstön
terveyteen ja hyvinvointiin panostaminen. Useat kansainväliset tutkimukset ovat todistaneet, miten
mm. erilaiset terveydenedistämisohjelmat näkyvät yrityksen tuloksessa jo muutaman vuoden
ohjelman jälkeen”, kertoo taloustutkija Emile Tompa Kanadasta. Tompan mukaan 65–85
prosenttia kehittämisohjelmista tuottaa positiivisia tuloksia.
”Useat tutkijat ovat arvioineet henkilöstön hyvinvointia kohentavien toimien vaikutuksia. Toimet
kannattavat useimmiten”, sanoo Tompa. Arvioidut ohjelmat liittyvät usein terveyden edistämiseen,
sairauspoissaolojen hallintaan, työkyvyttömyyden ehkäisyyn ja ergonomiaan.
Lisätiedot: Emile Tompa, MBA, PhD, Health and Labour Economist, Scientist, Institute for Work & Health, Toronto, Canada,
[email protected]
4/2013
HR viesti 47