HR viesti 4/2013 | Page 21

KOLUMNI VOIMAVARA KUVA: SINI PENNANEN Vesa Ristikangas BoMentis Oy, Coaching House Partner, johtoryhmien kehittäjä, vuoden coach 2012 [email protected] Kirjoittaja on yhdessä kollegansa Tapani Rinteen kanssa kirjoittanut kirjan ”Johtoryhmästä tähtijoukkue” (Talentum), joka ilmestyy vuoden 2014 alussa. Kirjassa on kuvattu muun muassa tarkemmat lääkkeet jutussa kuvattuihin tauteihin. Nyt on hyvä aika pysähtyä johtoryhmän kehittämisen ammattilaisen kanssa tutkimaan, minkälainen oman johtoryhmäsi terveystilanne on. TALTUTA JOHTORYHMÄTAUDIT! Miksi moni johtoryhmä toimii puoliteholla? Miksi puheet jäävät minen korkealle aiheuttaa helposti huimauksen tunteen. Silloin liian usein sanahelinäksi? Miksi joku aina saa ryhmässä ihminen tarttuu refleksinomaisesti lähimpään tukeen. Jos on äänensä kuuluviin? Miksi asiat eivät edisty? Miksi kokoukset totuttu työskentelemään operatiivisesti, liian nopea siirtyminen tuntuvat pakkopullalta? strategiseen aiheuttaa epävarmuutta, joten huomio suuntau- Mikä tauti meitä oikein riivaa? Tieto taudista voi lisätä het- tuu operatiivisiin asioihin. Tämä apukeino vie kuitenkin ojasta kellisesti tuskaa, mutta samalla se myös vapauttaa. Minkälaiset allikkoon, nimittäin operatiivisuuden seurauksena päädytään oireet haittaavat teidän johtoryhmänne yhteistä tekemistä? helposti taas tuskalliseen joryähkyyn. Johtoryhmäturvotus kangistaa ja vaientaa Tunnista ensin oikea tauti Johtoryhmäturvotus on erittäin helppo diagnostisoida melkein Johtoryhmien sisällä pesii paljon tehoja nakertavia taudin- yhden käden sormilla. Ensioireet ilmaantuvat varmasti, kun joh- aiheuttajia, jotka tekevät takuuvarmaa työtään. Onneksi joh- toryhmän koko ylittää seitsemän henkeä. Jos ryhmän koko nou- toryhmän tauteja ja taudin aiheuttajia voi tunnistaa, ja näin see toiselle kymmenelle, johtoryhmäturvotus on jo iso ongelma. hoito saadaan kohdistettua oikein. Johtoryhmien diagnostisia kriteerejä on paljon ja tautien esiintymistiheys vaihtelee. Siilotulehdus ajaa eristymään Osa taudeista on harmittomia, jotkut taas kohtalokkaan vaa- Siilotulehduksen tunnistaa parhaiten siitä, että kokousten välillä rallisia. johtoryhmän jäsenet puuhastelevat kukin omissa siiloissaan ja Kiistattomia haittoja aiheuttavat edellisten lisäksi myös sa- keskittyvät oman yksikkönsä asioihin. Tulehdus vaikuttaa siten, laseurahalvaus, tirehtööriummetus, tavoitehinku, kulttuuripai- että kiinnostus toisen kollegan tekemisiin katoaa. Siilotulehdus se, erilaisuuden sulatushäiriö, pyhänlehmäntauti, muutosmat- leviää hyvin helposti ja hoitamattomana tulehduttaa koko orga- kapahoinvointi, resurssisokeus, novofobia ja nami-nami aller- nisaation toiminnan. gia. Joryähky halvaannuttaa Nopea hoito kannattaa varmasti Joryähky vaanii niitä johtoryhmiä, jotka haluavat päättää ope- Onneksi lähes jokainen johtoryhmätauti on parannettavissa. ratiivisista asioista. Asioita riittää ja johtoryhmä kokee olevansa Pienillä yhteisillä tekemisillä saadaan jo merkittäviä muutok- tarpeellinen. Tauti alkaa näkyä siinä, että johtoryhmä kokoontuu sia aikaan. On tehtävä valintoja, jotka lisäävät ryhmän ky- joka viikko, useampi tunti kerrallaan. Aika loppuu usein kesken, kyä vahvistaa omaa puolustuskykyä tauteja vastaan. On teh- ja asiat jäävät edelleen odottamaan päättäjäänsä. tävä priorisointeja ja suunnattava huomio niihin toimintatapoihin, jotka saavat aikaiseksi ryhmän vahvistumista ja kas- Joryhuimaus ilmenee siirryttäessä vamista ryhmänä. Yhteisen kehittymismatkan voi aloittaa kos- strategia-asioihin ka tahansa. Joryhuimausta kuvaa hyvin maanläheinen vertauskuva. Jos ihminen on tottunut työskentelemään maan pinnalla, nopea siirty- Miten paljon parempia tuloksia terveen johtoryhmän yhteistyö voisi teillä tuottaa? 4/2013 HR viesti 19