HR viesti 3+4/2018 - Page 8

VIESTI TOIMITUKSELTA TYÖELÄMÄN RYHMÄ-X Kokemus on kingi. Eikä enää merkityksessä ”minulla on vankka kokemus IT-alalta”, vaan merkityksessä ”käyttäjäkokemus tässä sovelluksessa on poikkeuksellinen” tai ”laadukas asiakaskokemus on meille kaikki kaikessa”. Uusia ”kokemuksia” ovat työntekijä- ja työnhakijakokemus. Yritysten tulevan menestyksen kannalta se tärkein voi silti olla ”työhyvinvointikokemus”, joka toki on konsulttikieltä jo syntyessään. ”Viba” välttäisi tällä kohtaa ihan hyvin. Esimerkiksi Deloitten Global Human Capital Trends -tutkimuksen mukaan työhyvinvointia arvotetaan Suomessa korkeammalle kuin muissa Pohjoismaissa tai maailmalla yleensä. Jopa 91 % suomalaisista vastaajista kokee työhyvinvoinnin tuottavuuden lähteenä tärkeäksi tai erittäin tärkeäksi teemaksi, kun maailmalla trendi on vasta neljänneksi tärkein. Deloitten Human Capital -alueen johtajan Eva Tuomisen mukaan työhyvinvoinnin trendi on näkynyt vahvasti suomalaisten organisaatioiden johdon keskusteluissa – ja ainakin puheiden tasolla useimmat johtajat kyllä ymmärtävät suoran yhteyden tyytyväisen työntekijän ja tyytyväisen asiakkaan sekä tuottavuuden välillä. Näinhän se tapaa mennä: yritykset, joilla menee taloudellisesti hyvin, näkevät työhyvinvoinnin tärkeänä osana työnantajamielikuvan kehittämistä ja henkilöstön sitouttamista. Joissakin organisaatioissa ’ahaa’-elämys taas saadaan vasta, kun työkyvyttömyyden sekä työtyytymättömyyden suorat ja epäsuorat kustannusvaikutukset ylittävät kipukynnyksen. Deloitten tutkimuksen mukaan yli puolet vastaajista kertoo organisaationsa tarjoavan ainoastaan perustason työhyvinvointipalveluita, joihin kuuluvat esimerkiksi työterveyspalvelut. Vain kahdeksan prosenttia vastaajista tarjoaa laajempia työhyvinvointiin liittyviä ohjelmia, joita myös kehitetään aktiivisesti. Hyvinvointi käsitetään meillä liian suppeasti. Huomiota tulisi kiinnittää entistä laajemmin kulttuuriin, johtamiseen, työn merkitykseen sekä eri työntekijäryhmien tarpeisiin ja elämäntilanteisiin. Tämä vaatii esimerkiksi HR-osastolta uudenlaista ajattelua. Lähtökohdaksi voisi sommitella slogania ”HR:lle kuuluu kaikki”. Ilman 360-asennetta HR nimittäin tuupertuu lähtötelineisiin, kun työvoima monipuolistuu esimerkiksi tekoälyn, robotiikan ja kansainvälisen liikkuvuuden ansiosta. Myös työvoiman ikääntyminen ja työurien pidentyminen muuttavat työelämää. Lisäksi työntekijöiden odotukset ja vaatimukset yritystä kohtaan kasvavat kohisten. Deloitten suuressa milleniaalitutkimuksessa 2018 (10 455 vuosina 1983–1994 syntynyttä työntekijää 36 maasta) onkin tapahtunut dramaattinen käänne. Enää alle kolmasosa pohjoismaisista milleniaaleista (31%) näkee, että yritykset toimivat eettisesti (viime vuonna luku oli 44 %). Työnantajat eivät myöskään näytä sitoutuvan etsimään ratkaisuja yhteiskunnallisiin, sosiaalisiin ja ympäristöllisiin haasteisiin milleniaalien toivomalla tarmolla. Milleniaalit ovat hyvin tietoisia meneillään olevasta työn murroksesta – ja odottavat Lukeaksesi sähköisen saavansa tukea työnantajalta digi- ja muiden haasteiden selättämisessä. Tutkimuksen HR viestin, klikkaa itsesi kenties kiinnostavinta antia on se, että vastaajat kaipaavat tukea paljon teknistä osaamista osoitteeseen: laajemmin. Varsinkin nuorimmat osaajat haluavat apua pehmeämpien taitojen, kuten www.hrviesti.fi itsevarmuuden, vuorovaikutuksen ja eettisten taitojen kartuttamisessa.   Deloitten tutkimuksessa Suomesta, Ruotsista, Norjasta ja Tanskasta mukana oli vain 402 Lehden sähköisen milleniaalia, minkä vuoksi tutkimustulos tuskin on se ”viimeinen sana” pari-kolmekymppisten version lukeminen mielenmaisemasta. Silti on tärkeää panna merkille, että vuorovaikutteisempi, inhimillisempi ei vaadi erillisiä työpaikka on heidänkin ”unelmaduuninsa” siinä missä edellistenkin työntekijäsukupolvien. tunnuksia ja on täysin Kun työpaikan UX on kohdallaan, siinä on sopivassa suhteessa softwarea ja hardwarea. PETRI CHARPENTIER 8 HR viesti 3–4/2018 maksutonta.