HR viesti 3+4/2018 - Page 49

Irtisanomistilanteessa tai työntekijän sairastuessa työnanta­ suojeluviranomaisen puoleen. Työsuojelutarkastaja voi antaa jalla ei ole enää mahdollisuutta yksipuolisesti vaikuttaa työn­ työnantajalle toimintaohjeen tai kehotuksen lainvastaisen olo­ tekijän sairaus- tai irtisanomisajan palkan määrään. Tämä tilan korjaamiseen. Tehosteeksi voidaan asettaa uhkasakko. on aiemmin ollut mahdollista siten, että työnantaja on voinut Neuvotteluiden sisältöön työsuojeluviranomainen ei sen sijaan olla tarjoamatta työtä työntekijälle tämän sairaus- tai irtisano­ voi puuttua. misaikana, jolloin tälle ei ole myöskään maksettu k ­ orvausta. Jos sopimus on tehty työvoimatarpeen ollessa kiinteä tai Lainmuutosten myötä työntekijälle syntyy oikeus sairausajan työsopimuksessa on sovittu todellista työvoimatarvetta alhai­ palkkaan, jos työkyvyttömyysaikaan kohdistuva työvuoro on semmasta minimityöajasta, eivätkä neuvottelut tuota tulosta, merkitty työvuoroluetteloon, siitä on muutoin sovittu, tai olo­ työntekijä voi nostaa kanteen työnantajaansa vastaan toimi­ suhteista päätellen on muutoin selvää, että työntekijä olisi valtaisessa tuomioistuimessa. Työntekijä voi vaatia työnanta­ työ­kykyisenä ollut työssä. Irtisanomisajan palkan osalta työn­ jalta vahingonkorvausta esimerkiksi ansionmenetyksestä työ­ antajan on korvattava ansionmenetys, joka johtuu siitä, että sopimuslain 12 luvun 1 §:n 1 momentin perusteella. Sen työn­antaja on tarjonnut irtisanomisaikana työtä alle viimeistä mukaan työnantajan, joka tahallaan tai huolimattomuudesta työvuoroa edeltävän 12 viikon keskimääräisen määrän. rikkoo tai laiminlyö työsuhteesta tai työsopimuslaista johtuvia Korvaus­velvollisuutta ei kuitenkaan ole, jos työsuhde on ennen velvollisuuksia, on korvattava työntekijälle siten aiheuttamansa irtisanomista kestänyt alle kuukauden. Säännökset sairaus- ja vahinko. Työntekijän mahdollisuutena on lisäksi nostaa vahvis­ irtisanomisajan palkasta soveltuvat myös silloin, kun on sovittu tuskanne työnantajaansa vastaan. Tuomioistuin voi vahvistaa kiinteästä työajasta, mutta lisätyön määrä edeltävän kuuden työnantajan kiinteän työvoimatarpeen, jolloin vaihtelevaa työ­ kuukauden aikana on keskimäärin ylittänyt kiinteän työajan aikaa noudattavan työsopimuksen käyttö ei olisi työsuhteessa nelinkertaisesti. sallittua. Lisäksi jatkossa työttömyysturvaa myönnettäessä otetaan tietyin edellytyksin huomioon tilanteet, joissa työntekijä on irti­ Lainmuutokset voimaan 1.6. sanoutunut siitä syystä, ettei työtä ole tosiasiallisesti ollut tar­ – miten niitä sovelletaan? jolla tai työstä maksettava palkka on jäänyt pieneksi. Työstä Säännösten astuttua voimaan 1.6.2018 alkaen, sovelle­ maksettavan palkan ollessa pieni on myös työnhakijalla taan niitä paitsi uusiin työsopimuksiin, myös jo voimassa ole­ pätevä syy tietyin edellytyksin kieltäytyä tarjotusta työstä työt­ viin. Voimassa olevien työsopimusten osalta noudatetaan kuu­ tömyysturvaetuutta menettämättä. den kuukauden siirtymäaikaa, jonka kuluessa työnantajan on annettava työntekijälle työaikaehtoa koskeva selvitys ja Mitä seuraa, jos työnantaja ei noudata arvio tarjottavan työn ennakoidusta määrästä. Jos työaika­ vaihtelevaa työaikaa koskevaa lainsäädäntöä? ehto ei vastaa sille asetettuja edellytyksiä, työnantajan on tar­ Jos työsopimuksessa on sovittu vaihtelevasta työajasta kiin­ jottava työntekijälle mahdollisuutta muuttaa työaikaehtoa vas­ teästä työvoimatarpeesta huolimatta, on kyse ehdosta, jolla taamaan työnantajan työvoimatarvetta. Jos työntekijä ei halua vähennetään työntekijälle työsopimuslain mukaan kuuluvia muuttaa työaikaehtoa, sopimus jää ennalleen. Säännökset sai­ oikeuksia ja etuja. Seurauksena on tällöin ehdon mitättömyys raus- ja irtisanomisajan palkasta koskevat voimassa olevia työ­ työsopimuslain 13 luvun 6 §:n 1 momentin perusteella. Työ­ sopimuksia heti lain voimaan tultua, siltä osin kuin sairaus­ suhteessa noudatettavana työaikaeh tona on tällöin pidettävä ajan palkka tai irtisanomisaika kohdistuvat 1.6.2018 jälkei­ työnantajan kiinteää työvoimatarvetta vastaavaa työaikaa, seen aikaan. Sama koskee lisätyösuostumusta ja työvuoron sillä työntekijän etujen mukaista olisi ollut noudattaa kiinteää laatimista koskevia muutoksia, eikä ennen lain voimaantu­ työaikaa jo työsuhteen alusta alkaen. loa sovittu ajallisesti rajoittamaton lisätyösuostumus ole enää Työnantajan laiminlyödessä neuvotteluvelvollisuutensa tai pätevä. Työttömyysturvaa koskevia säännöksiä sovelletaan sil­ jättäessä antamatta kirjalliset perustelut työaikaehdon ja työ­ loin, kun henkilö irtisanoutuu tai kieltäytyy tarjotusta työstä voimatarpeen vastaavuudesta, työntekijä voi kääntyä työ­ lain voimaantulon jälkeen. n JUHA KUJALA MANU LAAPAS ANNE PETÄJÄNIEMI-BJÖRKLUND MARKUS SÄDEVIRTA HEIKKI TUOMELA 3–4/2018 HR viesti 49