Irtisanomistilanteessa tai työntekijän sairastuessa työnanta
suojeluviranomaisen puoleen. Työsuojelutarkastaja voi antaa
jalla ei ole enää mahdollisuutta yksipuolisesti vaikuttaa työn työnantajalle toimintaohjeen tai kehotuksen lainvastaisen olo
tekijän sairaus- tai irtisanomisajan palkan määrään. Tämä tilan korjaamiseen. Tehosteeksi voidaan asettaa uhkasakko.
on aiemmin ollut mahdollista siten, että työnantaja on voinut Neuvotteluiden sisältöön työsuojeluviranomainen ei sen sijaan
olla tarjoamatta työtä työntekijälle tämän sairaus- tai irtisano voi puuttua.
misaikana, jolloin tälle ei ole myöskään maksettu k orvausta. Jos sopimus on tehty työvoimatarpeen ollessa kiinteä tai
Lainmuutosten myötä työntekijälle syntyy oikeus sairausajan työsopimuksessa on sovittu todellista työvoimatarvetta alhai
palkkaan, jos työkyvyttömyysaikaan kohdistuva työvuoro on semmasta minimityöajasta, eivätkä neuvottelut tuota tulosta,
merkitty työvuoroluetteloon, siitä on muutoin sovittu, tai olo työntekijä voi nostaa kanteen työnantajaansa vastaan toimi
suhteista päätellen on muutoin selvää, että työntekijä olisi valtaisessa tuomioistuimessa. Työntekijä voi vaatia työnanta
työkykyisenä ollut työssä. Irtisanomisajan palkan osalta työn jalta vahingonkorvausta esimerkiksi ansionmenetyksestä työ
antajan on korvattava ansionmenetys, joka johtuu siitä, että sopimuslain 12 luvun 1 §:n 1 momentin perusteella. Sen
työnantaja on tarjonnut irtisanomisaikana työtä alle viimeistä mukaan työnantajan, joka tahallaan tai huolimattomuudesta
työvuoroa edeltävän 12 viikon keskimääräisen määrän. rikkoo tai laiminlyö työsuhteesta tai työsopimuslaista johtuvia
Korvausvelvollisuutta ei kuitenkaan ole, jos työsuhde on ennen velvollisuuksia, on korvattava työntekijälle siten aiheuttamansa
irtisanomista kestänyt alle kuukauden. Säännökset sairaus- ja vahinko. Työntekijän mahdollisuutena on lisäksi nostaa vahvis
irtisanomisajan palkasta soveltuvat myös silloin, kun on sovittu tuskanne työnantajaansa vastaan. Tuomioistuin voi vahvistaa
kiinteästä työajasta, mutta lisätyön määrä edeltävän kuuden työnantajan kiinteän työvoimatarpeen, jolloin vaihtelevaa työ
kuukauden aikana on keskimäärin ylittänyt kiinteän työajan aikaa noudattavan työsopimuksen käyttö ei olisi työsuhteessa
nelinkertaisesti. sallittua.
Lisäksi jatkossa työttömyysturvaa myönnettäessä otetaan
tietyin edellytyksin huomioon tilanteet, joissa työntekijä on irti Lainmuutokset voimaan 1.6.
sanoutunut siitä syystä, ettei työtä ole tosiasiallisesti ollut tar – miten niitä sovelletaan?
jolla tai työstä maksettava palkka on jäänyt pieneksi. Työstä Säännösten astuttua voimaan 1.6.2018 alkaen, sovelle
maksettavan palkan ollessa pieni on myös työnhakijalla taan niitä paitsi uusiin työsopimuksiin, myös jo voimassa ole
pätevä syy tietyin edellytyksin kieltäytyä tarjotusta työstä työt viin. Voimassa olevien työsopimusten osalta noudatetaan kuu
tömyysturvaetuutta menettämättä. den kuukauden siirtymäaikaa, jonka kuluessa työnantajan
on annettava työntekijälle työaikaehtoa koskeva selvitys ja
Mitä seuraa, jos työnantaja ei noudata arvio tarjottavan työn ennakoidusta määrästä. Jos työaika
vaihtelevaa työaikaa koskevaa lainsäädäntöä? ehto ei vastaa sille asetettuja edellytyksiä, työnantajan on tar
Jos työsopimuksessa on sovittu vaihtelevasta työajasta kiin jottava työntekijälle mahdollisuutta muuttaa työaikaehtoa vas
teästä työvoimatarpeesta huolimatta, on kyse ehdosta, jolla taamaan työnantajan työvoimatarvetta. Jos työntekijä ei halua
vähennetään työntekijälle työsopimuslain mukaan kuuluvia muuttaa työaikaehtoa, sopimus jää ennalleen. Säännökset sai
oikeuksia ja etuja. Seurauksena on tällöin ehdon mitättömyys raus- ja irtisanomisajan palkasta koskevat voimassa olevia työ
työsopimuslain 13 luvun 6 §:n 1 momentin perusteella. Työ sopimuksia heti lain voimaan tultua, siltä osin kuin sairaus
suhteessa noudatettavana työaikaeh tona on tällöin pidettävä ajan palkka tai irtisanomisaika kohdistuvat 1.6.2018 jälkei
työnantajan kiinteää työvoimatarvetta vastaavaa työaikaa, seen aikaan. Sama koskee lisätyösuostumusta ja työvuoron
sillä työntekijän etujen mukaista olisi ollut noudattaa kiinteää laatimista koskevia muutoksia, eikä ennen lain voimaantu
työaikaa jo työsuhteen alusta alkaen. loa sovittu ajallisesti rajoittamaton lisätyösuostumus ole enää
Työnantajan laiminlyödessä neuvotteluvelvollisuutensa tai
pätevä. Työttömyysturvaa koskevia säännöksiä sovelletaan sil
jättäessä antamatta kirjalliset perustelut työaikaehdon ja työ loin, kun henkilö irtisanoutuu tai kieltäytyy tarjotusta työstä
voimatarpeen vastaavuudesta, työntekijä voi kääntyä työ lain voimaantulon jälkeen. n
JUHA KUJALA
MANU LAAPAS
ANNE PETÄJÄNIEMI-BJÖRKLUND
MARKUS SÄDEVIRTA
HEIKKI TUOMELA
3–4/2018
HR viesti 49