TEKSTI : TIMO JARMAS , ASIANAJAJA , VARATUOMARI , OSAKAS
Ota yhteyttä Timoon
EVERSHEDS ASIANAJOTOIMISTO OY timo . jarmas @ eversheds . fi
Timo Jarmas on erikoistunut työoikeuteen ja riitojen ratkaisuun . Hän kuuluu Eversheds Asianajotoimisto Oy : n työoikeusryhmän vetäjiin . Timolla on pitkä kokemus työ- ja virkamiesoikeudellisista prosesseista yleisissä tuomioistuimissa ja hallinto-oikeuksissa . Hänen asiantuntemuksensa kattaa yritystoiminnan uudelleenjärjestelyihin , yhteistoimintamenettelyyn , johtaja- ja työsopimuksiin sekä työehtosopimusten soveltamiseen ja vaihtamiseen liittyvät kysymykset . Hän neuvoo kotimaisia ja kansainvälisiä asiakkaita vaativissa työoikeudellisissa kysymyksissä . Timo pitää koulutuksia , luentoja ja seminaariesityksiä työoikeudesta .
LIIKESALAISUUKSISTA
Lain liikesalaisuuksien suojasta oli tarkoitus tulla voimaan Suomessa viimeistään 9.6.2018 , jolloin Euroopan unionin liikesalaisuusdirektiivin kansallinen täytäntöönpanoaika umpeutui . Hallituksen esitys liikesalaisuuslaiksi ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi ( HE 49 / 2018 ) annettiin eduskunnalle 12.4.2018 , mutta lainvalmisteluprosessi on yhä kesken lakialoitteen ollessa tällä hetkellä valiokuntakäsittelyssä . Miten uuden liikesalaisuuslain voimaantulo vaikuttaisi työsuhteessa ?
Työntekijällä on tälläkin hetkellä lakisääteinen liikesalaisuuksien salassapitovelvoite . Siitä säädetään niin työsopimusja rikoslaissa kuin sopimattomasta menettelystä elinkeinotoiminnassa annetussa laissa . Kun salassapitovelvoitteeseen lisätään työntekijän lojaliteettivelvoite työnantajaansa kohtaan ja työnantajan mahdollisuus antaa salassapitoa koskevia tarkempia määräyksiä ja ohjeita työntekijälle , voidaan työntekijällä sanoa olevan vahva liikesalaisuuksia koskeva salassapitovelvollisuus .
Työsopimuslakia on tarkoitus täsmentää siten , että työntekijä ei saa työsuhteen kestäessä nimenomaan oikeudettomasti käyttää hyödykseen tai ilmaista muille työnantajan liikesalaisuuksia . Työsuhteessa oikeudetonta ilmaisemista ei olisi se , että työntekijä ilmaisee liikesalaisuuden luottamusmiehelle , luottamusvaltuutetulle tai muulle lain tai työehtosopimuksen mukaiselle edustajalleen edellytyksellä , että liikesalaisuuden ilmaiseminen on välttämätöntä edustajan lain tai työehtosopimuksen mukaisten tehtävien hoitamiseksi .
Työsopimuslain aiempi käsite liike- ja ammattisalaisuus on tarkoitus yhdenmukaistaa uuden lain liikesalaisuus -käsitteen kanssa . Lisäksi työsopimuslakiin on tarkoitus lisätä viittaussäännös liikesalaisuuslakiin , josta liikesalaisuuksia koskeva työsopimuslain säännös saa myös vastaisuudessa sisältönsä .
Lakisääteistä salassapitovelvoitetta voidaan aiempaan tapaan täsmentää ja laajentaa salassapito- ja kilpailukieltosopimuksin ja työnantajan tarve salassapitosopimusten käyttämiselle tulee säilymään ennallaan . Liikesalaisuuslakiin ei ole tulossa säännöstä salassapitosopimuksesta . Muutoksena on kuitenkin se , että salassapito- tai kilpailukieltoehto joko osana työsopimusta tai erillisenä sopimuksena johtaa siihen , että toiminta on kiellettyä myös liikesalaisuuslain nojalla . Tällöin työnantajan käytettävissä ovat liikesalaisuuslain mukaiset siviili oikeudelliset oikeussuojakeinot , joiden parantaminen on ollut lainvalmistelun yhtenä keskeisimmistä tavoitteista . Työnantaja voi vaatia liikesalaisuuttaan loukanneelta työntekijältä vahingonkorvausta ja vaatia tuomioistuinta asettamaan tälle kiellon liikesalaisuuden käyttämiseen tai ilmaisemiseen vastaisuudessa . Kiellon asettamisen sijaan tietyissä tilanteissa on mahdollista vaatia liikesalaisuutta loukanneelta käyttökorvausta . Erona vahingonkorvaukseen käyttökorvauksessa korvattaisiin liikesalaisuuden hyödyntämistä tuomioistuimen ratkaisun antamisen jälkeen . Liikesalaisuuksien rikosoikeudellinen suoja tulee säilymään ennallaan .
Liikesalaisuuden hankkiminen , käyttäminen ja ilmaiseminen ei olisi kiellettyä , jos tarkoituksena on whistleblowing eli työnantajan laittoman toiminnan tai väärinkäytösten paljastaminen , kun työntekijän tarkoituksena on suojata yleistä etua . Arviointi siitä , onko liikesalaisuuden loukkaus ollut oikeassa suhteessa suojattavaan etuun , on tehtävä tapauskohtaisesti . Työntekijä voi joutua vahingonkorvausvastuuseen käytettyään oikeuttaan silloin , kun punninnassa päädytään siihen , että liikesalaisuuden suojaaminen olisi ollut tärkeämpää . Jos työnantajalla on esimerkiksi compliance-ohjelma , ei työntekijällä yleensä ole tarvetta paljastaa liikesalaisuuden sisältävää tietoa ulkopuolisille . n
3 – 4 / 2018 HR viesti 47