HR viesti 3+4/2018 | Page 27

Työkyvyttömyydestä koituva lasku yhteiskunnalle on karmaiseva. Kevan laskelmien mukaan yksin kunta-alalla työkyvyttömyydestä aiheutuu vuosittain noin kahden miljardin euron suorat kustannukset. Vastaavasti Terveystalo on arvioinut, että yksityisen sektorin työkyvyttömyyden kustannusvaikutus on vuosittain noin 3,5 miljardia euroa. Kevan työelämäpalvelujen tiimipäällikkö Toni Pekka on tehnyt neljänneksen (500 miljoonaa euroa) paremman työkykyjohta- aihepiiristä lisensiaattitutkielman Turun yliopiston Sosiaalitietei- misen avulla, Kevassa uskotaan. den laitokselle. ’Johtaminen ja työkyvyttömyyden kustannukset Tutkimuksessa oli mukana yhteensä 31 suurta kuntaa tai suurissa kuntaorganisaatioissa’ julkaistiin helmikuussa. Pekka kaupunkia sekä 16 perusterveydenhuollon tai erikoissairaan- toteaa, että organisaatiot tarvitsevat arkisen työkykyjohtami- hoidon kuntayhtymää. Näissä työskenteli noin 290  000 hen- sen tueksi entistä helppokäyttöisempiä seurannan ja puuttumi- kilöä, ja niiden vuotuinen palkkasumma on noin 9,8 miljar- sen välineitä esimerkiksi pitkittyneisiin sairauspoissaoloihin. dia euroa. Työkyvyttömyydestä aiheutuvat kustannukset ovat parhai- ten hallinnassa niissä kuntaorganisaatioissa, joissa johto seu- Tiedolla johtaminen: sanoista tekoihin raa kustannuksia, osatyökykyisten kuntoutukseen panostetaan Mistään ihmeellisistä työkaluista ei sinänsä ole kysymys, ja lähiesimiehet tukevat työkykyä konkreettisella tavalla. Työky- vaan siitä, että olemassa olevia – usein digitaalisia – keinoja vyttömyydestä aiheutuvista kustannuksista voisi lohkaista pois pitäisi vain käyttää tehokkaammin ja kokonaisvaltaisemmin. 3–4/2018 HR viesti 27