Työkyvyttömyydestä koituva lasku yhteiskunnalle on karmaiseva. Kevan laskelmien mukaan yksin
kunta-alalla työkyvyttömyydestä aiheutuu vuosittain noin kahden miljardin euron suorat kustannukset.
Vastaavasti Terveystalo on arvioinut, että yksityisen sektorin työkyvyttömyyden kustannusvaikutus on
vuosittain noin 3,5 miljardia euroa.
Kevan työelämäpalvelujen tiimipäällikkö Toni Pekka on tehnyt neljänneksen (500 miljoonaa euroa) paremman työkykyjohta-
aihepiiristä lisensiaattitutkielman Turun yliopiston Sosiaalitietei- misen avulla, Kevassa uskotaan.
den laitokselle. ’Johtaminen ja työkyvyttömyyden kustannukset
Tutkimuksessa oli mukana yhteensä 31 suurta kuntaa tai
suurissa kuntaorganisaatioissa’ julkaistiin helmikuussa. Pekka kaupunkia sekä 16 perusterveydenhuollon tai erikoissairaan-
toteaa, että organisaatiot tarvitsevat arkisen työkykyjohtami- hoidon kuntayhtymää. Näissä työskenteli noin 290 000 hen-
sen tueksi entistä helppokäyttöisempiä seurannan ja puuttumi- kilöä, ja niiden vuotuinen palkkasumma on noin 9,8 miljar-
sen välineitä esimerkiksi pitkittyneisiin sairauspoissaoloihin. dia euroa.
Työkyvyttömyydestä aiheutuvat kustannukset ovat parhai-
ten hallinnassa niissä kuntaorganisaatioissa, joissa johto seu- Tiedolla johtaminen: sanoista tekoihin
raa kustannuksia, osatyökykyisten kuntoutukseen panostetaan Mistään ihmeellisistä työkaluista ei sinänsä ole kysymys,
ja lähiesimiehet tukevat työkykyä konkreettisella tavalla. Työky- vaan siitä, että olemassa olevia – usein digitaalisia – keinoja
vyttömyydestä aiheutuvista kustannuksista voisi lohkaista pois pitäisi vain käyttää tehokkaammin ja kokonaisvaltaisemmin.
3–4/2018
HR viesti 27