HR viesti 3+4/2018 - Page 23

sen rakentamisesta ja siihen meillä suomalaisilla on vahva pohja olemassa. Kehittymällä entisestään suomalaisesta johta- misesta voi tulla tulevaisuudessa meille kilpailuvaltti myös kan- sainvälisesti”, hän uskoo. Maa ilman ammattijohtajia Tutkimuksessa suomalaisjohtajan vahvuudeksi koettiin se, että asiaosaaminen ja prosessien ymmärrys ovat huippuluokkaa, sillä suuri osa johtajista on noussut asemaansa työntekijäpor- taasta. Tämä johtuu siitä, että Suomessa ei ole ammattijohta- jien perinnettä samalla tavalla kuin monissa muissa maissa. Numeroihin ja kaavioihin keskittyminen ajaa kuitenkin hel- posti insinöörimäiseen rakkauteen prosesseja kohtaan, minkä seurauksena ihmiset jäävät toissijaisiksi. Tutkimus näkee- kin suomalaisjohtajan kyvyn innostaa ihmisiä ja tuottaa alai- sille tunnetta työn merkityksellisyydestä sangen puutteellisena. Myös dialogin synnyttäminen yrityksen sisällä on vaikeaa. Johtajuus on kuitenkin suoraa, selkeää ja rehellistä: suo- malainen johtaja on helposti lähestyttävä, eikä sanottavaa hie- rarkiakuilua työntekijöiden ja johdon välillä ole. Johtaja syö samassa ruokalassa alaistensa kanssa ja on monesti koroste- tun vaatimaton. Nöyryys tuo kuitenkin usein mukanaan sen, että johtamisessa ei ole riittävästi kunnianhimoa. Vastaavasti se seikka, että suomalaisella johtajalla tapaa olla yhteinen arvopohja työntekijöiden kanssa, muuttuu riip- pakiveksi siinä vaiheessa, kun organisaatiosta puuttuvat erilai- suus ja ristiriidat. Jos kaikki ovat samaa mieltä kaikesta, puut- tuu talosta kitka ja kipinä. Luova johtaja ymmärtää propellipäitä Koulutuksia, joista ei ole hyötyä ainoastaan työyhteisössä, vaan kaikissa yhteisöissä, joissa toimimme. Henkilöstön kehittäminen HY+aamu: Huonosta johtamisesta hyvään johtamiseen, 4.9. HR uudistajana ja menestyksen tekijänä, alk. 11.9. Palvelumuotoilu 2.0, alk. 11.9. Työyhteisösovittelun erityisosaaja 2018, alk. 13.9. Koulutus-, valmennus- ja kehittämis- prosessin suunnittelu, alk. 23.10. Digitaalinen osallistaminen koulutus- ja kehittämisprosesseissa, alk. 30.10. Toimiva työyhteisö, alk. 1.11. SOTE-lähijohtajuus murroksessa, alk. 29.11. Hyvä johtaja – kasva ja anna muiden kasvaa, alk. 10.12. Työlainsäädäntö, palkitseminen ja työhyvinvointi, alk. 12.12. Luovuuden johtaminen onkin vahvasti nousussa oleva Tekoäly tehokäyttöön teema työelämässä. Luovien ihmisten johtamisessa tarvi- Diploma in Artificial Intelligence, syksy 2018 taan omantyyppistä johtajaa, tietää aihepiiristä väitellyt Piia Uusi-Kakkuri. Hänen mukaansa luovat ihmiset tarvitsevat luo- vaa, yhteisöllistä johtajaa huipputuloksiin päästäkseen.   Vaasan yliopiston johtamisen yksiköstä syksyllä 2017 väi- tellyt Uusi-Kakkuri uskoo yhteisöllisten johtajien yleistyvän jat- kuvasti. Hänen mukaansa yhteisöllistä johtamista on tutkittu jo 30 vuotta ja sen tehokkuus laajasti tunnistettu. ”Yhteisöllinen johtaja on ihmisten sisäisen muutoksen joh- taja, ei muutosjohtaja. Hänen johtamistyylinsä on kaksisuun- tainen, mikä mahdollistaa sen, että myös johtaja oppii alaisil- Viestintä Viestinnän lait ja oikeudet, 27.9. Tarinankerronta digiajassa, alk. 23.10. Vastuullisuus viestinnässä, alk. 7.11. Digitiimit – viestintä, vuorovaikutus ja johtaminen, syksy 2018 taan. Hän pitää huolen siitä, että alaiset tietävät tavoitteen ja mikä arvo sillä on – ja tarvittaessa auttaa hahmottamaan eri keinoja, joilla tavoite saavutetaan”, Uusi-Kakkuri listaa.     Hänen mukaansa perinteisen mallin asiakaskeskeisiä joh- tajia kyllä tarvitaan edelleen, mutta heistä ei ole uusien inno- Lisätietoja ja ilmoittautumiset: HYPLUS.HELSINKI.FI vaattoreiden johtajiksi. ”Luova työntekijä hyötyy eniten luo- vasta esimiehestä, jolle luovuuden tukeminen on ominaista”, Uusi-Kakkuri toteaa mutta myöntää, että kyllä paatunut nume- roniilokin voi ymmärtää luovuuden arvon ja oppia tukemaan luovia alaisiaan – se ei vain tule samalla tavalla luonnostaan, vaan on enemmän opittu malli. 3–4/2018 HR viesti 23