sen rakentamisesta ja siihen meillä suomalaisilla on vahva
pohja olemassa. Kehittymällä entisestään suomalaisesta johta-
misesta voi tulla tulevaisuudessa meille kilpailuvaltti myös kan-
sainvälisesti”, hän uskoo.
Maa ilman ammattijohtajia
Tutkimuksessa suomalaisjohtajan vahvuudeksi koettiin se, että
asiaosaaminen ja prosessien ymmärrys ovat huippuluokkaa,
sillä suuri osa johtajista on noussut asemaansa työntekijäpor-
taasta. Tämä johtuu siitä, että Suomessa ei ole ammattijohta-
jien perinnettä samalla tavalla kuin monissa muissa maissa.
Numeroihin ja kaavioihin keskittyminen ajaa kuitenkin hel-
posti insinöörimäiseen rakkauteen prosesseja kohtaan, minkä
seurauksena ihmiset jäävät toissijaisiksi. Tutkimus näkee-
kin suomalaisjohtajan kyvyn innostaa ihmisiä ja tuottaa alai-
sille tunnetta työn merkityksellisyydestä sangen puutteellisena.
Myös dialogin synnyttäminen yrityksen sisällä on vaikeaa.
Johtajuus on kuitenkin suoraa, selkeää ja rehellistä: suo-
malainen johtaja on helposti lähestyttävä, eikä sanottavaa hie-
rarkiakuilua työntekijöiden ja johdon välillä ole. Johtaja syö
samassa ruokalassa alaistensa kanssa ja on monesti koroste-
tun vaatimaton. Nöyryys tuo kuitenkin usein mukanaan sen,
että johtamisessa ei ole riittävästi kunnianhimoa.
Vastaavasti se seikka, että suomalaisella johtajalla tapaa
olla yhteinen arvopohja työntekijöiden kanssa, muuttuu riip-
pakiveksi siinä vaiheessa, kun organisaatiosta puuttuvat erilai-
suus ja ristiriidat. Jos kaikki ovat samaa mieltä kaikesta, puut-
tuu talosta kitka ja kipinä.
Luova johtaja ymmärtää propellipäitä
Koulutuksia, joista ei ole
hyötyä ainoastaan
työyhteisössä, vaan kaikissa
yhteisöissä, joissa toimimme.
Henkilöstön kehittäminen
HY+aamu: Huonosta johtamisesta
hyvään johtamiseen, 4.9.
HR uudistajana ja menestyksen
tekijänä, alk. 11.9.
Palvelumuotoilu 2.0, alk. 11.9.
Työyhteisösovittelun erityisosaaja
2018, alk. 13.9.
Koulutus-, valmennus- ja kehittämis-
prosessin suunnittelu, alk. 23.10.
Digitaalinen osallistaminen koulutus-
ja kehittämisprosesseissa, alk. 30.10.
Toimiva työyhteisö, alk. 1.11.
SOTE-lähijohtajuus murroksessa,
alk. 29.11.
Hyvä johtaja – kasva ja anna
muiden kasvaa, alk. 10.12.
Työlainsäädäntö, palkitseminen ja
työhyvinvointi, alk. 12.12.
Luovuuden johtaminen onkin vahvasti nousussa oleva Tekoäly tehokäyttöön
teema työelämässä. Luovien ihmisten johtamisessa tarvi- Diploma in Artificial Intelligence,
syksy 2018
taan omantyyppistä johtajaa, tietää aihepiiristä väitellyt Piia
Uusi-Kakkuri. Hänen mukaansa luovat ihmiset tarvitsevat luo-
vaa, yhteisöllistä johtajaa huipputuloksiin päästäkseen.
Vaasan yliopiston johtamisen yksiköstä syksyllä 2017 väi-
tellyt Uusi-Kakkuri uskoo yhteisöllisten johtajien yleistyvän jat-
kuvasti. Hänen mukaansa yhteisöllistä johtamista on tutkittu jo
30 vuotta ja sen tehokkuus laajasti tunnistettu.
”Yhteisöllinen johtaja on ihmisten sisäisen muutoksen joh-
taja, ei muutosjohtaja. Hänen johtamistyylinsä on kaksisuun-
tainen, mikä mahdollistaa sen, että myös johtaja oppii alaisil-
Viestintä
Viestinnän lait ja oikeudet, 27.9.
Tarinankerronta digiajassa, alk. 23.10.
Vastuullisuus viestinnässä, alk. 7.11.
Digitiimit – viestintä, vuorovaikutus
ja johtaminen, syksy 2018
taan. Hän pitää huolen siitä, että alaiset tietävät tavoitteen ja
mikä arvo sillä on – ja tarvittaessa auttaa hahmottamaan eri
keinoja, joilla tavoite saavutetaan”, Uusi-Kakkuri listaa.
Hänen mukaansa perinteisen mallin asiakaskeskeisiä joh-
tajia kyllä tarvitaan edelleen, mutta heistä ei ole uusien inno-
Lisätietoja ja ilmoittautumiset:
HYPLUS.HELSINKI.FI
vaattoreiden johtajiksi. ”Luova työntekijä hyötyy eniten luo-
vasta esimiehestä, jolle luovuuden tukeminen on ominaista”,
Uusi-Kakkuri toteaa mutta myöntää, että kyllä paatunut nume-
roniilokin voi ymmärtää luovuuden arvon ja oppia tukemaan
luovia alaisiaan – se ei vain tule samalla tavalla luonnostaan,
vaan on enemmän opittu malli.
3–4/2018
HR viesti 23