HR viesti 3+4/2017 - Page 8

VIESTI TOIMITUKSELTA ONNELLISEN VELHON KEHÄ Suomalaiset työpaikat ovat täynnä työstään nauttivia harmaita panttereita. Tämän voi päätellä Hyvä työ – pidempi työura -hankkeesta, jonka mukaan samalla kun työkyky ikääntyessä huononee, työhyvinvointi yleensä kasvaa. Nuoret leijonat taas tuntuvat selviävän mistä vain ja ovat duuneihinsa tyytyväisiä. Huonoimmin voivat ruuhkavuosisoturit: 35–44-vuotiaiden työhyvinvointi on eniten koetuksella. Teknologiateollisuuden työhyvinvointihankkeet – Hyvä työ – pidempi työura -hanke ja sen seuraaja Työkaari kantaa – eivät sellaisenaan ole yleispäteviä ihan toimialasta riippumatta, mutta paljon hankkeiden antamasta tiedosta sopii laajempaankin levitykseen. Näissäkin projekteissa korostuu, että työhyvinvointi on kokonaisuus, johon vaikuttavat terveyden ja työolojen lisäksi mm. osaaminen, arvot, asenteet ja motivaatio, johtaminen ja työyhteisö. Työyhteisö ja yksilö ovat myös siinä määrin herkkiä, että kun tasapaino järkkyy yhdellä osa-alueella, haittavaikutukset tihkuvat myös muualle. Murheet kotona näkyvät työpaikalla – ja päinvastoin. Kun älypuhelimet ja muut digivärkit pitävät huolen siitä, että etenkin pomot ja asiantuntijat ovat töissä tavallaan koko ajan, yhtälö alkaa olla jo melko haastava. Työntekijästä voi tuntua, että mitään pakopaikkaa ei jää. Onneksi työelämä ei ole yhtä noidankehää, vaan spiraali voi nousta myös innostavana ylöspäin, kohti taivaita. Puhutaan työn imusta, mikä tarkoittaa yksinkertaisesti myönteistä tunne- ja motivaatiotilaa työssä – ja mahdollisuutta niihin nostattaviin (ja välillä kannatteleviin) hetkiin duunissa. Työn imua kokeva työntekijä lähtee aamulla yleensä mielellään töihin, kokee työnsä mielekkääksi ja nauttii siitä. Tutkijat liittävät työn imuun kolme hyvinvoinnin ulottuvuutta: tarmokkuus, omistautuminen ja uppoutuminen. Tarmokkuus on kokemusta energisyydestä, halua panostaa työhön sekä sinnikkyyttä ja ponnistelun kipinää myös vastoinkäymisten hetkinä. Tässä ulottuvuudessa on enemmän kuin ripaus suomalaista sisua, joten se resonoi vahvasti kansanluonteen kanssa. Omistautuminen on kokemusta merkityksellisyydestä, innokkuudesta, inspiraatiosta, ylpeydestä ja haasteellisuudesta työssä. Omistautumisen merkityksen nousu näkyy esimerkiksi siinä, että yhä useampi työnantaja pyytää työntekijöitään kaivamaan esiin – kenties hiukan amerikkalaistyyliin – ”oman sisäisen yrittäjänsä”. Tästä huolimatta omistautuminen ei ole mitään tuontitavaraa, vaan Suomessa on hyvin tehtyä työtä arvostettu aina. Uppoutuminen on syvää keskittymistä ja paneutumista työhön ja siitä koettua nautintoa. Tällöin aika kuluu kuin siivillä ja flow vie mennessään. Etenkin luovan työn tekijät nostetaan esiin silloin, kun flow-kokemuksia hehkutetaan, mutta uppoutuminen ei rajaudu vain koodareihin tai mainosnikkareihin. Haittapuolena toki on, että Lukeaksesi sähköisen superinnostavasta projektista ei malta irrottautua. HR viestin, klikkaa itsesi Työterveyslaitoksen tutkimuksen mukaan työn imun kokeminen ei ole harvinaista: osoitteeseen: vankka enemmistö (kaksi kolmesta suomalaisesta työntekijästä) kokee tarmokkuutta, www.hrviesti.fi omistautumista ja uppoutumista töissään vähintään kerran viikossa.   Esimiesten kannattaa perehtyä työn imuun, jotta sen tuoma hyvä voidaan optimoida Lehden sähköisen – ja haittapuolet pitää kurissa. Työn imu vaatii paljon aivoilta, jotka ovat joka päivä version lukeminen melkoisen infohyökkäyksen kohteena: tietotulva, häiriöt, keskeytykset ja aikapaine syövät ei vaadi erillisiä tehoja. Puhutaan hyvästä ”kognitiivisesta ergonomiasta” – kun tietotulva pysyy aisoissa, tunnuksia ja on täysin työt saadaan sujumaan, inhimilliset virheet vähenevät ja duunissa viihdytään. maksutonta. PETRI CHARPENTIER 8 HR viesti 3–4/2017