HR viesti 3+4/2017 - Page 58

YRITYKSEN RUOKAILUKULTTUURI – KANNUSTIN VAI KAMPITUS? TEKSTI: HANNA PARTANEN / NUTRIFILIA KUVA: MIKKO MÄNTYNIEMI Vietämme suuren osan valveillaoloajastamme työssä. Lisäksi työmatkat voivat pidentää monien päivää jopa 1–2 tunnilla. Säännöllinen ja kiireetön syöminen työaikana tuntuu tuottavan haasteita alalla kuin alalla. Ruoka- ja kahvitaukojen tulisi olla palauttavia hetkiä työpäivän keskellä. Mutta miten ruokailua ja tauotusta tuetaan yrityksissä? Aamupalalla aamu alkuun Valitettavan monelle aamupala tarkoittaa pystykahvia, joka hörpätään eteisessä töihin lähdön kynnyksellä samalla kun vedetään saappaita jalkaan. Lapsia kyllä patistamme aamupalan syöntiin, mutta unohdamme aamuaterian olevan tärkeää myös omille aivoillemme. Useimpien meistä täytyy edelleen oppia päivittäin uusia asioita ja olla skarppina yhä vaativammaksi muuttuvassa työelämässä. Joissakin henkilöstöravintoloissa on alettu tarjota aamupalaa kohtuuhintaan. Se on monelle pelastus, sillä kaikille ruoka ei maistu heti sängystä noustua. Ateria lasketaan aamupalaksi, jos se tulee syötyä parin tunnin sisällä heräämisestä. Smoothie tai banaani auton ratissa on myös tyhjää parempi, mikäli voileivän jauhaminen tuntuu vaivalloiselta heti aamutuimaan. Lounastunti – taukoa vai tankkausta Tutkimusten mukaan hyvät henkilöstöravintolat runsaine salaattipöytineen lisäävät erityisesti suomalaismiesten kasvisten käyttöä. Mihin järjestykseen tarjolla olevat ruoat on asetettu ravintolan linjastolla, ratkaisee kuitenkin monen kohdalla sen millaiseksi ateria rakentuu. Nälkäisen henkilön lautaselle päätyy eniten sitä ruokalajia, jota hän valitsee ensimmäisenä. Jos linjasto alkaa lämpimällä liharuoalla ja päättyy kassojen jälkeen nurkan takaa löytyvään salaattipöytään, voi kasvisten osuus jäädä valitettavan vähäiseksi. Annoskokoon vaikuttaa myös se, kuinka monta ruokalajia aterian hintaan sisältyy. Jos lautaselle saa samalla rahalla ladata uunimakkaraa, perunamuusia, silakkapihvejä ja kasvisratatouillea, tulee todennäköisesti syötyä enemmän kuin jos hintaan pitäisi valita vain yhtä ruokalajia. Kylläisyyden tunne tulee hitaammin silloin, kun ruoan rakenne ja maku vaihtelevat. Jos hintaan kuuluu lisäksi jälkiruoka, on sitäkin toki maistettava, vaikkei mieli edes tekisi makeaa. Koko rahan edestä syöminen onkin monen suomalaisen perisynti – etenkin noutopöydässä. Tuhdin lounaan jälkeen energiatasot tyypillisesti laskevat iltapäivällä, ja aivot siirtyvät siestan viettoon, sillä verenkierto ohjautuu mahan alueelle purkamaan lounaalla syötyä kuormaa. Kotoa otetut lounaseväät saattavat pitää annoskoon kurissa, mutta kasvisten monipuolisuudessa eväät yleensä häviävät henkilöstöravintolan antimille. Muutama lisäaskel vaikkapa viereisen rakennuksen ravintolaan yhdessä kollegan kanssa ei olisi huono vaihtoehto myöskään työtehon kannalta – etenkin jos ne vaihtoehtoiset, kotoa tuodut eväät tulee haarukoitua suoraan muovirasiasta omalla työpisteellä työn tekemisen lomassa. Kahvia koneeseen Monessa yrityksessä kahviautomaatit ovat korvanneet kahvihuoneiden perinteiset keittimet. Automaattien myötä myös kiistat kahvinkeittovuoroista ja valitukset väärän vahvuisesta kahvista vaimenevat. Muutos näkyy kuitenkin myös työn tauottamisessa. Yhä useampi hakee kahvin koneesta ja palaa juomaan sitä omalle työpisteelleen. Tällöin ei oikeastaan enää voida puhua kahvitauosta. Vaikka kahvin kohtuullisella käytöllä voi olla terveyttä edistäviä vaikutuksia, on välillä hyvä pysähtyä miettimään, tekeekö mieli todella kahvia vai vain taukoa työstä. Jos tarve on tauolle, voisi kahvin sijaan ottaa jaloittelutauon ja hakea vaikka lasillisen vettä. Kahvitauolla olisi oivallista syödä myös pieni välipala. Useimmille yli viiden tunnin ateriaväli kostautuu nälkävelkana, ja illalla kaapissa olevat herkut alkavat huudella nimeäsi. Järkevän välipalan syöminen parantaa myös työtehoa: lounaalla ei tarvitse syödä itseään ähkyyn, ja tasainen ateriarytmi pitää verensokerin tasaisena. Satsausta sapuskaan Liikuntasetelit ja muut fyysistä aktiivisuutta lisäävät kannustimet ovat arkipäivää lähes kaikilla työpaikoilla. Ruokaan ja 58 HR viesti 3–4/2017 YRITYKSEN RUOKAILUKULTTUURI – KANNUSTIN VAI KAMPITUS? TEKSTI: HANNA PARTANEN / NUTRIFILIA KUVA: MIKKO MÄNTYNIEMI Vietämme suuren osan valveillaoloajastamme työssä. Lisäksi työmatkat voivat pidentää monien päivää jopa 1–2 tunnilla. Säännöllinen ja kiireetön syöminen työaikana tuntuu tuottavan haasteita alalla kuin alalla. Ruoka- ja kahvitaukojen tulisi olla palauttavia hetkiä työpäivän keskellä. Mutta miten ruokailua ja tauotusta tuetaan yrityksissä? Aamupalalla aamu alkuun keen energiatasot tyypillisesti laskevat iltapäivällä, ja aivot Valitettavan monelle aamupala tarkoittaa pystykahvia, joka siirtyvät siestan viettoon, sillä verenkierto ohjautuu mahan hörpätään eteisessä töihin lähdön kynnyksellä samalla kun alueelle purkamaan lounaalla syötyä kuormaa. vedetään saappaita jalkaan. Lapsia kyllä patistamme aamu- Kotoa otetut lounaseväät saattavat pitää annoskoon palan syöntiin, mutta unohdamme aamuaterian olevan tär- kurissa, mutta kasvisten monipuolisuudessa eväät yleensä keää myös omille aivoillemme. Useimpien meistä täytyy edel- häviävät henkilöstöravintolan antimille. Muutama lisäaskel leen oppia päivittäin uusia asioita ja olla skarppina yhä vaa- vaikkapa viereisen rakennuksen ravintolaan yhdessä kollegan tivammaksi muuttuvassa työelämässä. Joissakin henkilöstö­ kanssa ei olisi huono vaihtoehto myöskään työtehon kannalta ravintoloissa on alettu tarjota aamupalaa kohtuuhintaan. Se – etenkin jos ne vaihtoehtoiset, kotoa tuodut eväät tulee haaru- on monelle pelastus, sillä kaikille ruoka ei maistu heti sängystä koitua suoraan muovirasiasta omalla työpisteellä työn tekemi- noustua. Ateria lasketaan aamupalaksi, jos se tulee syötyä sen lomassa. parin tunnin sisällä heräämisestä. Smoothie tai banaani auton ratissa on myös tyhjää parempi, mikäli voileivän jauhaminen Kahvia koneeseen tuntuu vaivalloiselta heti aamutuimaan. Monessa yrityksessä kahviautomaatit ovat korvanneet kahvi- huoneiden perinteiset keittimet. Automaattien myötä myös kiis- Lounastunti – taukoa vai tankkausta tat kahvinkeittovuoroista ja valitukset väärän vahvuisesta kah- Tutkimusten mukaan hyvät henkilöstöravintolat runsaine salaat- vista vaimenevat. Muutos näkyy kuitenkin myös työn tauottami- tipöytineen lisäävät erityisesti suomalaismiesten kasvisten käyt- sessa. Yhä useampi hakee kahvin koneesta ja palaa juomaan töä. Mihin järjestykseen tarjolla olevat ruoat on asetettu ravin- sitä omalle työpisteelleen. Tällöin ei oikeastaan enää voida tolan linjastolla, ratkaisee kuitenkin monen kohdalla sen mil- puhua kahvitauosta. Vaikka kahvin kohtuullisella käytöllä voi laiseksi ateria rakentuu. Nälkäisen henkilön lautaselle päätyy olla terveyttä edistäviä vaikutuksia, on välillä hyvä pysäh- eniten sitä ruokalajia, jota hän valitsee ensimmäisenä. Jos lin- tyä miettimään, tekeekö mieli todella kahvia vai vain taukoa jasto alkaa lämpimällä liharuoalla ja päättyy kassojen jälkeen työstä. Jos tarve on tauolle, voisi kahvin sijaan ottaa jaloittelu- nurkan takaa löytyvään salaattipöytään, voi kasvisten osuus tauon ja hakea vaikka lasillisen vettä. jäädä valitettavan vähäiseksi. Annoskokoon vaikuttaa myös Kahvitauolla olisi oivallista syödä myös pieni välipala. se, kuinka monta ruokalajia aterian hintaan sisältyy. Jos lauta- Useimmille yli viiden tunnin ateriaväli kostautuu nälkävelkana, selle saa samalla rahalla ladata uunimakkaraa, perunamuu- ja illalla kaapissa olevat herkut alkavat huudella nimeäsi. Jär- sia, silakkapihvejä ja kasvisratatouillea, tulee todennäk \\H]\[[pZ[[\[XH^ppZN[Bpp[[[pZ[[X[]0\H[]HZ[Z0[HZH\]Hp0]p00^[H\Z[[]\X\]ZH]00[ZXK[0\^Y[[H[YH]X[[Z[[[[[[\[\[\Z\[KZ[HHXZHZZ[]] [X[][]H\H B\[Kۈ]0[HXZ\]]KZZZHZY[HY\Z\H]]\H\\X[XZXXKZ[Y\0pZ[[ۚ[[ۙ[[XKHZZ[\][]H]]]^\\0ZZ]\]]H\0[\KBZ\[\\[H8$][[]0Y0 Z[[ HY]ݘ]\\0]00\ZZ[HpZZ[K[X[BNY\H $ ̌ M