HR viesti 3+4/2017 | Page 58

YRITYKSEN RUOKAILUKULTTUURI – KANNUSTIN VAI KAMPITUS ?

TEKSTI : HANNA PARTANEN / NUTRIFILIA KUVA : MIKKO MÄNTYNIEMI
Vietämme suuren osan valveillaoloajastamme työssä . Lisäksi työmatkat voivat pidentää monien päivää jopa 1 – 2 tunnilla . Säännöllinen ja kiireetön syöminen työaikana tuntuu tuottavan haasteita alalla kuin alalla . Ruoka- ja kahvitaukojen tulisi olla palauttavia hetkiä työpäivän keskellä . Mutta miten ruokailua ja tauotusta tuetaan yrityksissä ?
Aamupalalla aamu alkuun Valitettavan monelle aamupala tarkoittaa pystykahvia , joka hörpätään eteisessä töihin lähdön kynnyksellä samalla kun vedetään saappaita jalkaan . Lapsia kyllä patistamme aamupalan syöntiin , mutta unohdamme aamuaterian olevan tärkeää myös omille aivoillemme . Useimpien meistä täytyy edelleen oppia päivittäin uusia asioita ja olla skarppina yhä vaativammaksi muuttuvassa työelämässä . Joissakin henkilöstöravintoloissa on alettu tarjota aamupalaa kohtuuhintaan . Se on monelle pelastus , sillä kaikille ruoka ei maistu heti sängystä noustua . Ateria lasketaan aamupalaksi , jos se tulee syötyä parin tunnin sisällä heräämisestä . Smoothie tai banaani auton ratissa on myös tyhjää parempi , mikäli voileivän jauhaminen tuntuu vaivalloiselta heti aamutuimaan .
Lounastunti – taukoa vai tankkausta Tutkimusten mukaan hyvät henkilöstöravintolat runsaine salaattipöytineen lisäävät erityisesti suomalaismiesten kasvisten käyttöä . Mihin järjestykseen tarjolla olevat ruoat on asetettu ravintolan linjastolla , ratkaisee kuitenkin monen kohdalla sen millaiseksi ateria rakentuu . Nälkäisen henkilön lautaselle päätyy eniten sitä ruokalajia , jota hän valitsee ensimmäisenä . Jos linjasto alkaa lämpimällä liharuoalla ja päättyy kassojen jälkeen nurkan takaa löytyvään salaattipöytään , voi kasvisten osuus jäädä valitettavan vähäiseksi . Annoskokoon vaikuttaa myös se , kuinka monta ruokalajia aterian hintaan sisältyy . Jos lautaselle saa samalla rahalla ladata uunimakkaraa , perunamuusia , silakkapihvejä ja kasvisratatouillea , tulee todennäköisesti syötyä enemmän kuin jos hintaan pitäisi valita vain yhtä ruokalajia . Kylläisyyden tunne tulee hitaammin silloin , kun ruoan rakenne ja maku vaihtelevat . Jos hintaan kuuluu lisäksi jälkiruoka , on sitäkin toki maistettava , vaikkei mieli edes tekisi makeaa . Koko rahan edestä syöminen onkin monen suomalaisen perisynti – etenkin noutopöydässä . Tuhdin lounaan jälkeen energiatasot tyypillisesti laskevat iltapäivällä , ja aivot siirtyvät siestan viettoon , sillä verenkierto ohjautuu mahan alueelle purkamaan lounaalla syötyä kuormaa .
Kotoa otetut lounaseväät saattavat pitää annoskoon kurissa , mutta kasvisten monipuolisuudessa eväät yleensä häviävät henkilöstöravintolan antimille . Muutama lisäaskel vaikkapa viereisen rakennuksen ravintolaan yhdessä kollegan kanssa ei olisi huono vaihtoehto myöskään työtehon kannalta – etenkin jos ne vaihtoehtoiset , kotoa tuodut eväät tulee haarukoitua suoraan muovirasiasta omalla työpisteellä työn tekemisen lomassa .
Kahvia koneeseen Monessa yrityksessä kahviautomaatit ovat korvanneet kahvihuoneiden perinteiset keittimet . Automaattien myötä myös kiistat kahvinkeittovuoroista ja valitukset väärän vahvuisesta kahvista vaimenevat . Muutos näkyy kuitenkin myös työn tauottamisessa . Yhä useampi hakee kahvin koneesta ja palaa juomaan sitä omalle työpisteelleen . Tällöin ei oikeastaan enää voida puhua kahvitauosta . Vaikka kahvin kohtuullisella käytöllä voi olla terveyttä edistäviä vaikutuksia , on välillä hyvä pysähtyä miettimään , tekeekö mieli todella kahvia vai vain taukoa työstä . Jos tarve on tauolle , voisi kahvin sijaan ottaa jaloittelutauon ja hakea vaikka lasillisen vettä .
Kahvitauolla olisi oivallista syödä myös pieni välipala . Useimmille yli viiden tunnin ateriaväli kostautuu nälkävelkana , ja illalla kaapissa olevat herkut alkavat huudella nimeäsi . Järkevän välipalan syöminen parantaa myös työtehoa : lounaalla ei tarvitse syödä itseään ähkyyn , ja tasainen ateriarytmi pitää verensokerin tasaisena .
Satsausta sapuskaan Liikuntasetelit ja muut fyysistä aktiivisuutta lisäävät kannustimet ovat arkipäivää lähes kaikilla työpaikoilla . Ruokaan ja
58 HR viesti 3 – 4 / 2017