HR viesti 3+4/2017 - Page 53

jo ihan pelkästään ympäristön kannalta? Ruskovaara huo- mauttaa, että tuloksissa häivähtää jonkinlainen käynnissä oleva sukupolvenvaihdos työpaikoilla. ”Monilla pääkaupunkiseudulla asuvilla nuorilla ei ole ajo- korttia eikä suurta intres siä hankkiakaan sitä. Heille julkisilla kulkeminen on luonteva tapa liikkua.” Räätälöi ratkaisu HSL:n työsuhdematkalippuedun työntekijöilleen tarjoavia työn- antajia on tällä hetkellä reilut 1 500. Näistä osa tarjoaa HSL:n työmatkasetelin ja osa HSL:n määräaikaisen kausilipun. HSL:n yhteistyökumppaneilla Eazybreakilla, ePassilla ja Smartumilla eli sähköisiä työsuhdelippuedun maksuvälineitä tarjoavilla yrityksillä on työmatkaetua tarjoavia yritysasiak- kaita reilut kaksi sataa, joista suurin osa sijaitsee HSL-alueella. Tutkimuksen tulosten pohjalta HSL:ssä laadittiin neljä eri- laista esimerkkitapausta siitä, miten työsuhdematkalippua voisi käyttää yrityksessä. ”Esimerkit auttavat yritysten työsuhde- autolla on hankalaa ja kallista, mutta julkinen liikenne on teho- eduista päättäviä perustelemaan sen käyttöönottoa ja valit- kasta ja vaivatonta. semaan omalle työpaikalle sopivimman mallin”, Ruskovaara kuvailee. ”Esimerkiksi kaupunkien keskustassa tai sen lähellä sijaitse- vissa yrityksissä on karsittu hintavia omia pysäköintipaikkoja ja työsuhdelippuetuus on rahoitettu säästyneillä euroilla.” ”Toki sitten, kun mennään kauemmas keskustasta, pysä- köinti ei enää olekaan se ykkösjuttu ja sopivia julkisen liiken- teen vuoroja voi olla vähemmän”, Ruskovaara myöntää. Työsuhdematkalippuetu on ollut käytössä vuodesta 2006 ja suosio on jatkuvasti kasvanut. Jopa niissä yrityksissä, joissa pelätään kustannusten nousua, on huomattu systeemin mielek- Fiksu veto Työpaikka keskustassa tarkoittaakin kahta asiaa, jotka kum- pikin satavat työsuhdematkalipun laariin: pysäköinti omalla kyys: ”Työsuhdematkalippu voi olla myös vaihtoehtoinen etu, joka tulee liikunta- ja kulttuurisetelin rinnalle.” n 3–4/2017 HR viesti 53