HR viesti 3+4/2017 - Page 37

Handelbankenin pääkonttorin vuorovaikutusalue on rento vaihtoehto työpisteellä työskentelylle. Työskententelykerrosta tukevat myös mm. hiljaiseen työskentelyyn ja puheluihin suunnitellut vetäytymistilat. sia mahdollisuuksia – ja myös uusia haasteita ergonomiaan ja työhyvinvointiin. ”Läppärin kanssa voi mennä tekemään töitä minne tahansa, mutta aina työnteon tapa tai paikka ei ole kovin har­ kittu.” Säädettävää sähköpöytää Kallio pitää jo modernin konttorin ”peruskalusteena”, koska se pitää selän kuormituk­ sen sopivan alhaisena. ” Mitä enemmän pohjatyötä tehdään, sitä parempi on toteutus ja viimekädessä tuottavuus. Henkilöstö mukaan suunnitteluun Kallio on vuodesta 2007 luotsannut Kohinaa, joka on työ­ ympäristökehitykseen ja tilasuunnitteluun erikoistunut suunnitte­ lutoimisto. Vuosikymmen työympäristöjen kehittämistä on opet­ tanut ainakin sen, että ellei koko henkilöstöä oteta mukaan tilasuunnitteluun riittävän varhaisessa vaiheessa, edessä on ongelmia. ”Esimerkiksi monitilan suunnittelu on niin monivaihei­ nen prosessi, että siinä tarvitaan kaikkien panosta optimaa­ lisen lopputuloksen saavuttamiseksi.” Ihmisten sijoittuminen, synergiat tiimien ja yksilöiden välillä, valaistus, äänimaailmat, ergonomiset tarpeet, tilojen viihtyisyys ja vetovoimaisuus… lista on pitkä. ”Mitä enemmän pohjatyötä tehdään, sitä parempi on toteutus ja viimekädessä tuottavuus”, hän uskoo. Kulttuuri edellä Toinen asia on sitten se, että vaikka teknologia ja välineet dominoivat usein keskustelua, on yhtä lailla tärkeää pureutua yrityksen kulttuuriin ja varmistaa että se välittyy myös tilankäy­ Kohina Oy:n toimitusjohtaja ja työympäristökehityksen asian­ tuntija Susanna Kallio tietää, että työpaikat ovat isossa myl­ lerryksessä: esimerkiksi digitaalisuus ja virtuaalisuus nostavat nyt päätään suomalaisissa konttoreissa, mutta samaan aikaan tön kautta. ”Samalla koko prosessi pitää tehdä läpinäkyväksi ja peli­ säännöt selviksi kaikille”, hän linjaa. Kallio näkee, että tulevaisuudessa toimistoista tulee yhä ihmisen biologia ei ole muuttunut. Huono työasento jumittaa enemmän ”kohtaamispaikkoja”, joissa lyödään viisaat päät selän ja ruudun liiallisesta tuijottamisesta tulee päänsärky niin yhteen ja sitten riennetään taas omille teille. Digitaalisuus mur­ kuin ennenkin. taa kellokortin ja siirrytään arvioimaan puhtaammin tulok­ ”Takana on kehitys, jossa työn luonne on muuttunut radi­ sia. ”Uusi, vapaampi ja digitaalisempi työelämä voi kuitenkin kaalisti, kun tietotyöstä on tullut ihmisten päätyö Suomessa”, imeä meidät sisäänsä niin perusteellisesti, että unohdamme toteaa Kallio. Samalla kun tietokoneet ovat pienentyneet tasku­ kuunnella omaa kroppaa – mutta myös mahdolli suuksia on kokoiseksi (tai ranteeseen mahtuvaksi), on avautunut uudenlai­ enemmän kuin koskaan”, Kallio pohtii. 3–4/2017 HR viesti 37