Goljattia kaatamassa Etydin läpimurto tapahtui kamppailussa tyypin 2 diabetesta vastaan . Kakkostyypin diabetes ei ole mikään pieni kanto kaadettavaksi : koko kansallisesta terveydenhuoltobudjetista 15 prosenttia solahtaa taudin hoitamiseen . Kakkostyyppi on todettu jo puolella miljoonalla kansalaisella ja asiantuntijat varoittavat , että nykymeiningillä miljoonan rajapyykkiä kolkutellaan varsin pian .
” Etydin avulla olemme pystyneet etukäteen tunnistamaan niitä markkereita , jotka viestivät vahvasti kakkostyypin diabeteksen riskistä . Tämän tiedon avulla olemme pystyneet todella panostamaan ennaltaehkäisyyn ”, kuvailee Päivi Metsäniemi .
Etydin tehot tunnustettiin keväällä 2016 , kun Vaasan yliopiston ja VTT : n yhteistutkimus julkaistiin . Tutkimuksen mukaan Etydiin perustuva tyypin 2 diabeteksen hoitomalli todella toimii – ja voisi tuoda suomalaiselle yhteiskunnalle jopa kahden miljardin euron säästöt , mikäli se laajennettaisiin kansalliseksi toimintatavaksi .
Kakkostyypin diabetes oli kuitenkin vasta alkua : nyt Etydin piirissä on jo parikymmentä eri sairautta , joihin systeemi valppaasti reagoi . Tarkoitus on , että punainen lippu heilahtaa lääkärin näytölle hyvissä ajoin – ja asiakas saa tarvitsemansa avun ennen kuin hänen vaivastaan tulee akuutti .
KUVA : SUOMEN TERVEYSTALO OY
Digillä tulosta Juosilan ja Metsäniemen mukaan asiakasyrityksissä tiedostetaan vahvasti , että talon tärkein voimavara on ihmiset . Vaikeaksi käykin löytää maasta firma , jossa ei haluta – ainakin noin periaatteessa – panostaa työntekijöiden hyvinvointiin . Harvemmassa ovat ne edelläkävijät , jotka näkevät työterveyden olevan kriittinen osa yrityksen strategista työkalupakkia .
Yritysasiakkaille tarjottavat digitaaliset työkalut auttavat pääsemään kiinni niihin asioihin tai haasteisiin , jotka ovat kullekin organisaatiolle olennaisia . ” Työterveystoimenpiteiden kohdentamista – ja niihin tehtyjen investointien vaikuttavuutta – saadaan mitattua ja seurattua nyt paremmin kuin koskaan ”, arvelee Juosila , joka vetää Terveystalon 25 hengen ” digitiimiä ”.
” Asiakkaat haluavat digityökalujen vaikuttavuudesta faktaa ja nyt sitä on tarjolla . Nähtävissä on jo maailma , jossa digitalisaatio läpäisee asiakasyrityksen kaikki toiminnot , tavalla tai toisella .”
Terveys mahtuu taskuun Kantavana ideana on , että jokainen työntekijä – eli yksittäinen työterveysasiakas – saa Terveystalosta joustavaa , räätälöityä palvelua . Oma Terveys -palvelusta löytyy kätevästi kaikki tiedot mm . omista laboratoriotutkimuksista , rokotuksista ja lääkärikäynneistä .
” Meillä on jo puoli miljoonaa Oma Terveys -käyttäjää”, kertoo Juosila . Talon sisällä puhutaan ” terveys taskussa ” -palvelusta , koska sovellusta on erityisen vaivatonta käyttää älypuhelimella .
Oma Terveys -palvelu myös valjastaa esimerkiksi videot asiakkaiden avuksi . Kun fysioterapeutti näyttää videoklipillä , kuinka liikkeet tehdään , ei tarvitse enää tuskailla printattujen ( ja kenties hämärien ) kirjallisten ohjeiden kanssa .
” Toukokuusta lähtien palvelu on ollut kaksisuuntainen , mikä mahdollistaa palauteen antamisen tehtyjen harjoitteiden perusteella ”, kertoo Metsäniemi .
Ketju kestää Juosila ja Metsäniemi muistuttavat , että digitaalisuus ei koskaan saa olla itsetarkoitus – ja välillä digikin voi mennä metsään . Totta on kuitenkin se , että digitaalisia työkaluja käyttämällä ihmisiä pystytään ohjaamaan ja kannustamaan erittäin tehokkaasti .
” Tavallaan aikaisemmin asiakas oli omillaan vastaanottokäyntien välisen ajan . Nyt on yksi ja sama , katkeamaton kokemus huolenpidosta ”, kuvailee Metsäniemi .
” Tämän johdosta asiakas voimaantuu ihan uudella tavalla ja myös sitoutuu omaan paranemiseensa entistä paremmin .”
Terveystalo on kehittänyt Oma Suunnitelma -työkalun juuri tätä prosessia vahvistamaan . Kyseessä on asiakkaan ja asian tuntijan yhteinen työkalu , jonka avulla katsotaan eteenpäin : mikä tavoite on asiakkaalle tärkein juuri nyt ja millä keinoilla se saadaan toteutumaan .
” Suunnitelmaan kirjataan elämäntapamuutoksia tukevat arkiset toimintatavat , seuraavat laboratoriokontrollit ja
30 HR viesti 3 – 4 / 2017