HR viesti 3+4/2016 | Page 36

KUVA: MARTELA jen ohjausvelvoite, mutta ohjeistusta olisi hyvä olla selkeästi näkyvillä. Sellainen voi olla esimerkiksi pöydän pinnalla oleva laminoitu lappu, joka opastaa miten pöytää voi säätää. Ohjeet ovat tärkeistä erityisesti työpaikoilla, joissa työskentelee vakituisten työntekijöiden lisäksi paljon vierailijoita, joille tuolien ja pöytien säädöt eivät ole ehkä tuttuja. ”Samalla se rauhoittaa varsinkin avotiloja. Kun ohjeet ovat ” Hyvä lähtökohta on käyttäjälähtöisyyden korostamista uusien tilojen suunnittelussa. näkyvillä, niin ihmiset eivät kulje kyselemässä, miten pöytä tai näyttö säätyy.” Koroma lähtisi työympäristöjen ja työpisteiden suunnittelussa koko tilan näkökulmasta liikkeelle: laajasta kohti yhtä työpistettä. ”Ne kannattaisi suunnitella niin, että akustiikka toimii hyvin. Valaistuksen pitäisi olla sellainen, että sitä voi säätää kinointimateriaalia, mutta joku toinen voi käydä toimistolla vain piipahtamassa kannettavan tietokoneensa kanssa.” Yksilökohtaisiin ratkaisuihin ei pitäisi olla tarvetta muu- tarpeen mukaan. Näiden jälkeen käydään läpi työpisteet, nii- ten kuin aivan yksittäisissä tapauksissa, kun koko tilan ergo- den sijainnit ja säädöt.” nomia on jo suunnitteluvaiheessa otettu huomioon ja työpis- ”Liian usein törmää siihen, että mietitään mikä on pienin pöytäkoko, joka toimistoon voidaan hankkia. Se on väärin, teissä on riittävästi säätömahdollisuuksia. ”Niitä joudutaan tekemään silloin, kun ei ole riittävästi koska työpisteillä tehdään monenlaista työtä: markkinointia mahdollisuuksia räätälöidä tilaa tarpeen mukaan”, Koroma tekevä ihminen käsittelee pöydällään valtavaa määrää mark- summaa ajatuksensa. n 36 HR viesti 3–4/2016