KUVA: MARTELA
jen ohjausvelvoite, mutta ohjeistusta olisi hyvä olla selkeästi
näkyvillä. Sellainen voi olla esimerkiksi pöydän pinnalla oleva
laminoitu lappu, joka opastaa miten pöytää voi säätää.
Ohjeet ovat tärkeistä erityisesti työpaikoilla, joissa työskentelee vakituisten työntekijöiden lisäksi paljon vierailijoita, joille
tuolien ja pöytien säädöt eivät ole ehkä tuttuja.
”Samalla se rauhoittaa varsinkin avotiloja. Kun ohjeet ovat
”
Hyvä lähtökohta on
käyttäjälähtöisyyden
korostamista uusien tilojen
suunnittelussa.
näkyvillä, niin ihmiset eivät kulje kyselemässä, miten pöytä tai
näyttö säätyy.”
Koroma lähtisi työympäristöjen ja työpisteiden suunnittelussa koko tilan näkökulmasta liikkeelle: laajasta kohti yhtä
työpistettä.
”Ne kannattaisi suunnitella niin, että akustiikka toimii
hyvin. Valaistuksen pitäisi olla sellainen, että sitä voi säätää
kinointimateriaalia, mutta joku toinen voi käydä toimistolla
vain piipahtamassa kannettavan tietokoneensa kanssa.”
Yksilökohtaisiin ratkaisuihin ei pitäisi olla tarvetta muu-
tarpeen mukaan. Näiden jälkeen käydään läpi työpisteet, nii-
ten kuin aivan yksittäisissä tapauksissa, kun koko tilan ergo-
den sijainnit ja säädöt.”
nomia on jo suunnitteluvaiheessa otettu huomioon ja työpis-
”Liian usein törmää siihen, että mietitään mikä on pienin
pöytäkoko, joka toimistoon voidaan hankkia. Se on väärin,
teissä on riittävästi säätömahdollisuuksia.
”Niitä joudutaan tekemään silloin, kun ei ole riittävästi
koska työpisteillä tehdään monenlaista työtä: markkinointia
mahdollisuuksia räätälöidä tilaa tarpeen mukaan”, Koroma
tekevä ihminen käsittelee pöydällään valtavaa määrää mark-
summaa ajatuksensa. n
36 HR viesti 3–4/2016