”
Jos yrityksen luottamuspääoma on kunnossa , niin muutokset voidaan kohdata yhdessä .
Koivulan mukaan digitalisaatio mullistaa työelämää ja yhteiskuntaa meillä ja muualla ja sen iso kysymys kuuluu , miten ihminen ja teknologia sovitetaan onnistuneesti yhteen .
” Meillä on hyvä mahdollisuus onnistua tässä , sillä teknologia tulee koko ajan käytettävämmäksi . Tämä kuitenkin vaatii sitä , että jostain kaivetaan esiin ne osaajat , jotka hallitsevat käyttäjäkokemuksen ”, hän toteaa .
Vaadi hyvää teknologiaa ! Samalla Koivula rohkaisee kansalaisia vaatimaan hyvää teknologiaa , erityisesti työpaikoilla , joissa ohjelmistot tuntuvat aina laahaavan vähän perässä ja optimointi sijoittuu jonnekin hurskaan toiveen ja kuolleen kirjaimen välimaastoon .
” Monessa paikassa on sitten vielä sinänsä ihan hyvä , toimiva perusinfra , mutta siihen ei pysty enää integroimaan mitään uutta . Vanhasta luopuminen kuitenkin pelottaa ja niin ei huomata tarttua niihin uusiin mahdollisuuksiin , jotka ovat aukeamassa .”
Koivulan mukaan luopumisen tuska kannattaa kestää , jos sen avulla pääsee hyppäämään yhden – tai parinkin ! – kehitysaskeleen yli . Uusi tapa ei tarkoita sitä , että tehdään uusilla työkaluilla asiat niin kuin ne aina ennenkin on tehty – vaan sitä , että koko prosessi mietitään uusiksi .
” Muuten on vaarana , että jäädään koodaamaan samaa vanhaa roskaa yhä uudestaan ja uudestaan .”
Tähän on tultu Insinööritaustainen Koivula on aina ollut prosessikuvauksen ystävä , koska sen voima silmien avaajana on usein poikkeuksellinen . Erilaisissa kehitysprojekteissa tämä on erityisen kouriintuntuvaa , kun raavitaan kasaan historia-analyysiä tomun jo laskeuduttua . Jälkikäteen on helppo nähdä , missä kohtaa janalla prosessi tekee oudon kiemuran tai peräti kuperkeikan ja lähdetään vähän arveluttavaan suuntaan .
” Usein nähdään tapauksia , joissa prosessi ikään kuin kiertää ongelmakohdan .” Tällaisia ” sokeita pisteitä ” voivat olla vaikkapa toisinajattelevat liiketoimintayksiköt tai erityisen hankala pomo , jota ei haluttu lähteä haastamaan . Vuosien päästä organisaatiossa sitten voidaan ihmetellä , miksi joku asia on IT-infraan kirjoitettu kuin kiveen konsanaan – tietämättä että ” poikkeuksen poikkeuksen ” takana on jo aika päivää sitten eläköitynyt hallintopäällikkö .
” Jos mahdollista , prosessi pitäisi rakentaa niin , että sen pystyy esittämään ja näkemään simppelinä ketjuna ”, toteaa Koivula , joka uskoo prosessikuvauksen tekevän vahvaa kansallista paluuta .
Turbokengät alle Koivula on huolissaan siitä , että rima on asetettu liian alas . Mitkään viiden prosentin tuottavuusloikat eivät meitä pelasta , vaan tehoja pitäisi saada lisää vähintään viidennes . Men-
14 HR viesti 3 – 4 / 2016
”
Jos yrityksen
luottamuspääoma
on kunnossa, niin
muutokset voidaan
kohdata yhdessä.
Koivulan mukaan digitalisaatio mullistaa työelämää ja yhteis-
Tähän on tultu
kuntaa meillä ja muualla ja sen iso kysymys kuuluu, miten
Insinööritaustainen Koivula on aina ollut prosessikuvauksen
ihminen ja teknologia sovitetaan onnistuneesti yhteen.
ystävä, koska sen voima silmien avaajana on usein poikkeuk-
”Meillä on hyvä mahdollisuus onnistua tässä, sillä tekno-
sellinen. Erilaisissa kehitysprojekteissa tämä on erityisen kou-
logia tulee koko ajan käytettävämmäksi. Tämä kuitenkin vaa-
riintuntuvaa, kun raavitaan kasaan historia-analyysiä tomun
tii sitä, että jostain kaivetaan esiin ne osaajat, jotka hallitsevat
jo laskeuduttua. Jälkikäteen on helppo nähdä, missä kohtaa
käyttäjäkokemuksen”, hän toteaa.
janalla prosessi tekee oudon kiemuran tai peräti kuperkeikan
ja lähdetään vähän arveluttavaan suuntaan.
Vaadi hyvää teknologiaa!
”Usein nähdään tapauksia, joissa prosessi ikään kuin kier-
Samalla Koivula rohkaisee kansalaisia vaatimaan hyvää tek-
tää ongelmakohdan.” Tällaisia ”sokeita pisteitä” voivat olla
nologiaa, erityisesti työpaikoilla, joissa ohjelmistot tuntuvat
vaikkapa toisinajattelevat liiketoimintayksiköt tai erityisen han-
aina laahaavan vähän perässä ja optimointi sijoittuu jonnekin
kala pomo, jota ei haluttu lähteä haastamaan. Vuosien päästä
hurskaan toiveen ja kuolleen kirjaimen välimaastoon.
organisaatiossa sitten voidaan ihmetellä, miksi joku asia on
”Monessa paikassa on sitten vielä sinänsä ihan hyvä, toi-
IT-infraan kirjoitettu kuin kiveen konsanaan – tietämättä että
miva perusinfra, mutta siihen ei pysty enää integroimaan
”poikkeuksen poikkeuksen” takana on jo aika päivää sitten
mitään uutta. Vanhasta luopuminen kuitenkin pelottaa ja niin
eläköitynyt hallintopäällikkö.
ei huomata tarttua niihin uusiin mahdollisuuksiin, jotka ovat
aukeamassa.”
Koivulan mukaan luopumisen tuska kannattaa kestää, jos
sen avulla pääsee hyppäämään yhden – tai parinkin! – kehi-
”Jos mahdollista, prosessi pitäisi rakentaa niin, että sen
pystyy esittämään ja näkemään simppelinä ketjuna”, t �XXB���]�[K���H\�������\��Z�]�]Z��[�Z�]����Z�XH�[��[\�H[]]K���\�\��[Y[�[K�]\�H\HZH\���]H�]0�]0�Z0�0��]\�[B�p��[Z[H\�X]�Z[��Z[��HZ[�H[��[��[�ۈZH8�$��X[���\����[���[B���]0�]0��������\��HZY]]0�0��]\�Z��K�����]�[Hۈ[�\��X[��Z]0�]0��[XHۈ\�]]HZX[�[\˂���'S]]][�ۈ�X\�[�K]0���0�0�0�����X[XX[��[XXB��[�XH����XHZ0�]Y\�X[��H]Y\�X[���'B�M��Y\�H��$�̌M���Z]��0���ZY[����[�[�[�]�]\��Z�]Z]��YZ]0�[\�K��X[�ZژH]0�\�H�XYH\��0���[�0�0���ZY[��\ˈY[�B��