HR viesti 3+4/2015 | Page 30

KOLUMNI Tiina Alahautala kouluttaja Management Institute of Finland www.mif.fi Kirjoittajan mielestä oikein kohdistetuilla terveysinvestoinneilla yritys voi lisätä terveysinvestointiensa vaikuttavuutta ja tehokkuutta ja sitä kautta parantaa tulostaan. TERVEYDEN JOHTAMISELLA TULOSTA Yrityksissä puhutaan tänä päivänä paljon työhyvinvoin- Terveysinvestointien kohdistaminen ja nista ja sen vaikutuksesta yrityksen tulokseen. Työhyvin- vaikuttavuuden arviointi vointi on hyvin laaja käsite pitäen sisällään terveysasioi- Kirjallisuudessa ja tutkimuksissa on viitattu viime vuosina pal- den lisäksi yrityksen koko henkilöstö- ja esimiestyön, työyh- jon työhyvinvoinnin ja tuloksellisuuden yhteyteen. Alan johta- teisön osaamisen, suorituksen johtamisen unohtamatta työn- vat tutkijat, kuten Guy Ahonen Työterveyslaitokselta ovat toden- tekijän omaa asennetta ja arvoja. Kokonaisuuteen kuuluvat neet, että yritys voi parantaa tulostaan investoimalla työhyvin- myös panostukset omaan ja muiden työhyvinvointiin. Ter- vointiin. Itse tarkentaisin vielä, että OIKEIN KOHDISTETUILLA veyden johtamisella pyritään rajaamaan tästä kentästä ne terveysinvestoinneilla yritys voi lisätä terveysinvestointiensa vai- asiat, jotka liittyvät suoraan työntekijöiden terveyteen. Ter- kuttavuutta ja tehokkuutta ja sitä kautta parantaa tulostaan. veyden johtamisen tärkeimpiä osa-alueita ovat työterveys- Vaikuttavuuden arvioinnin vaatimus on kirjattu työterveys- huollon järjestäminen, johdon ja esimiesten suorittama ter- huoltolakiin. Työterveyshuollon toiminnan tulee olla vaikutta- veyden johtamisen työ sekä organisaation sisäiset tervey- vaa eli aikaansaada positiivista muutosta terveydessä. Käytän- den johtamisen prosessit, kuten varhaisen tuen malli ja nössä näin ei kuitenkaan aina ole. Otetaan esimerkkinä ennal- muut ohjeistukset. taehkäisevä työterveyshuolto, jossa pääpaino on usein erilaisissa terveystarkastuksissa. Perinteisessä terveystarkastuk- Yleisesti terveysinvestoinneista tunnistetaan työterveys- sessa keskitytään kansanterveyden kannalta hyvin relevanttien huolto. Siihen tehdyt satsaukset kertovat kuitenkin vain sairauskategorioiden kuten sydän- ja verisuonitautien sekä dia- osan terveyden johtamisen totuudesta. Työterveyteen satsa- beteksen riskitekijöiden löytämiseen ja sairauksien ehkäisyyn. tut kustannukset ovat marginaalisen pieniä verrattuna sai- Laajoissa terveystieteellisissä tutkimuksissa kyseisillä tarkastuk- rauspoissaolojen ja pidemmän työkyvyttömyyden aiheutta- silla ei ole kuitenkaan löydetty merkittävää vaikuttavuutta sai- miin kustannuksiin. Lokakuussa 2014 julkaistun Kelan työ- rastuvuuteen tai kuolleisuuteen. terveyshuoltotilasto 2012 mukaan yritysten työterveyskus- Yrityksen näkökulmasta pitäisi myös miettiä mitä ollaan tannuksista vajaa kolmasosa koostuu ennaltaehkäisevästä tavoittelemassa. Yritysten sairauspoissaoloista keskimää- työterveyshuollosta ja yli kaksi kolmasosaa sairaanhoi- rin yli puolet ja työkyvyttömyyseläkkeistä yli kaksi kolman- dosta ja muusta korvausluokkaan II kuuluvasta palvelusta. nesta aiheutuu tuki- ja liikuntaelinsairauksista ja mielentervey- Työterveyshuollon keskimääräiset kustannukset olivat 396 den häiriöistä. Jos yrityksen tavoitteena on minimoida sairaus- euroa huollon piiriin kuuluvaa työntekijää kohti ja Kelan poissaoloja ja ehkäistä työkyvyttömyyseläkkeitä, tulisi terveys- maksamat korvaukset 173 euroa. Elinkeinoelämän keskus- investointien kohdistua näiden sairauskategorioiden ehkäisyyn. liiton mukaan keskimääräiset sairauspoissaolokustannukset Tämän tulisi näkyä yrityksen omissa terveyden johtamisen pro- olivat 3 600 euroa per työntekijä eli lähes kymmenkertaiset sesseissa sekä työterveyshuollossa niin ennaltaehkäisevässä työterveyshuollon kustannuksiin verrattuna. työssä kuin sairaanhoidossakin. 28 HR viesti 3–4/2015