monella työpaikalla on vielä ”vääpeleitä”, joiden hampaisiin
terveydenhoitoon käytetty euro tulee kymmenkertaisena takai-
ei auta joutua, mikäli haluaa mieluisia vuoroja. Numeron on
sin. Amerikkalaisten tutkimusten mukaan työterveydenhoi-
kuitenkin saavuttanut hyviä tuloksia tällä saralla automatisoi-
don kustannuksista 70 % on elämäntapavalintojen seurauksia, eikä tilanne Suomessa voi olla
malla työvuorolistan laatimisen: näin keskiviikon jumppatunti tai hirvikauden alkaminen tulee takuulla huomioiduksi.
”Työntekijälle tästä tulee fiilis, että
minua kuunnellaan. Kun työn ja vapaaajan sovittaminen helpottuu erilaisten työkalujen avulla, myös työtyytyväisyys paranee”, Ketola tietää.
kovin erilainen. Toisaalta, jos työky-
”
Työterveydenhoito
kyyn ja työhyvinvointiin liittyvät asiat
on harhautunut – ja
laitetaan kuntoon, luvassa voi hyvin-
pahasti – alkuperäisestä
tehtävästään, joka oli toimia
ennaltaehkäisevästi.
kin olla Juha Sipilän kaavailema ”tuottavuusloikka”:
”Tämä voisi olla hurja kilpailuetua tuova juttu Suomelle”, Tuppurainen uskoo.
Jyrki Eklund on käynyt työhyvinvoin-
Carita Poussa arvelee, että yritys-
nista keskusteluja aika monen johtoryhmän kanssa ja tietää hyvin, mitä sudenkuoppia tiellä on.
ten johdolla on saattanut päästä unohtumaan, mistä tässä kai-
Ilman oikeita työvälineitä ja mittareita matka taittuu kuin ”sil-
kessa on kysymys: miehistö on pidettävä koossa ja iskussa
mät kiinni sumussa”, hän toteaa.
kaikkina aikoina, mutta erityisen tärkeää on panostaa, kun
”Mutu-tuntumalla tai Excelillä ei voi johtaa – eikä liioin terveysjohtamisen ulkoistaminen ole mikään vastaus.”
Eklund kertoo esimerkin: jos kerran 5 000 työntekijän
organisaatiossa terveysvaikutteiset kulut ovat helposti noin 20
miljoonan euron luokkaa, e Z