HR viesti 3+4/2015 - Page 24

monella työpaikalla on vielä ”vääpeleitä”, joiden hampaisiin terveydenhoitoon käytetty euro tulee kymmenkertaisena takai- ei auta joutua, mikäli haluaa mieluisia vuoroja. Numeron on sin. Amerikkalaisten tutkimusten mukaan työterveydenhoi- kuitenkin saavuttanut hyviä tuloksia tällä saralla automatisoi- don kustannuksista 70 % on elämäntapavalintojen seurauksia, eikä tilanne Suomessa voi olla malla työvuorolistan laatimisen: näin keskiviikon jumppatunti tai hirvikauden alkaminen tulee takuulla huomioiduksi. ”Työntekijälle tästä tulee fiilis, että minua kuunnellaan. Kun työn ja vapaaajan sovittaminen helpottuu erilaisten työkalujen avulla, myös työtyytyväisyys paranee”, Ketola tietää. kovin erilainen. Toisaalta, jos työky- ” Työterveydenhoito kyyn ja työhyvinvointiin liittyvät asiat on harhautunut – ja laitetaan kuntoon, luvassa voi hyvin- pahasti – alkuperäisestä tehtävästään, joka oli toimia ennaltaehkäisevästi. kin olla Juha Sipilän kaavailema ”tuottavuusloikka”: ”Tämä voisi olla hurja kilpailuetua tuova juttu Suomelle”, Tuppurainen uskoo. Jyrki Eklund on käynyt työhyvinvoin- Carita Poussa arvelee, että yritys- nista keskusteluja aika monen johtoryhmän kanssa ja tietää hyvin, mitä sudenkuoppia tiellä on. ten johdolla on saattanut päästä unohtumaan, mistä tässä kai- Ilman oikeita työvälineitä ja mittareita matka taittuu kuin ”sil- kessa on kysymys: miehistö on pidettävä koossa ja iskussa mät kiinni sumussa”, hän toteaa. kaikkina aikoina, mutta erityisen tärkeää on panostaa, kun ”Mutu-tuntumalla tai Excelillä ei voi johtaa – eikä liioin terveysjohtamisen ulkoistaminen ole mikään vastaus.” Eklund kertoo esimerkin: jos kerran 5 000 työntekijän organisaatiossa terveysvaikutteiset kulut ovat helposti noin 20 miljoonan euron luokkaa, e Z