työtehtävien suhteen, mutta sen pitäisi olla mahdollista myös
ei riitä edes normaalin työpäivän läpikäymiseen, saati sitten
muilla osa-alueilla.”
että paukkuja jäisi vielä vapaa-ajallekin. ”Kyseessä on myös
Firstbeatillä on lyödä tiskiin 100 000 hyvinvointimittausta,
jotka kertovat karua tarinaansa siitä, mikä suomalaisten työ-
yhteiskunnallisesti tärkeä kysymys, jossa johtamisen merkitys
korostuu”, Eklund pohtii.
myyrien elämässä tökkii eniten. Juho Tuppurainen toteaa, että seitsemästä suurimmasta työhyvinvointiriskistä viisi liittyy suoraan elämäntapavalintoihin.
”Jos ihmisellä on takana viisi huonosti
nukuttua yötä, työteho tipahtaa 40 prosenttia”, Tuppurainen kertoo ja kysyy:
millä tehtaalla tuotantokoneelle sallittaisiin
”
Jos työkykyyn ja
työhyvinvointiin
liittyvät asiat laitetaan
Muutos asettui taloksi
Kun Carita Poussan puheille tulee
työntekijöitä HR-asioissa, hän tietää että paljon voidaan tehdä,
kuntoon, luvassa voi hyvinkin
mutta yhtä ei auta mennä lupaa-
olla Juha Sipilän kaavailema
maan: stabiilia työympäristöä.
’tuottavuusloikka’.
Poussan mukaan monien työntekijöiden turvallisuushakuisuus voi
moinen notkahdus ilman, että asiaan puu-
johtaa siihen, että muutokset stres-
tutaan välittömästi?
saavat kohtuuttoman paljon – mutta mitä tehdä, kun muuEi patenttiratkaisuja
tos on nykypäivän työelämän perusluonne? Jo rekrytointitilan-
Esimiesten kannalta vaikeuskerrointa lisää se, että työntekijät
teessa pitäisi ottaa huomioon yksilön suhtautuminen muutok-
eivät tule samasta muotista: he arvostavat ja – toisaalta kar-
seen ja soveltuvuus oman yrityksen muutosherkkyyteen.
sastavat – eri asioita. Pirjo Ketola muistuttaa, että esimerkiksi
”Muutokseen sopeutumisen pitäisi alkaa jo koulusta, jossa
monotoninen työ on turruttavaa toisille ja toiset taas kokevat
lapset saavat osakseen arvostusta ja heitä ohjataan löytä-
sen turvalliseksi ankkuriksi.
mään oma paikkansa”, Poussa toteaa.
”Sitten on paljon niitä – etenkin nuorison parissa – jotka
Juho Tuppuraisen mukaan työpaikoilla on nyt niin myrs-
tahtovat mahdollisimman paljon vaihtelua työhön ja elä-
kyistä, että pahoinvoinnin kustannukset alkavat näkyä yri-
mään”, Ketola vertailee.
tyksissä. Hän pelkää, että tilanne on paikoin karkaamassa
Jyrki Eklund nyökyttelee: vielä 1960- ja 70-luvuilla työ oli
käsistä: ”Nyt on luotava välittämistä ja mahdollisuuksia tehdä
työtä, jolla tuotiin leipä pöytään – mutta nyt työmarkkinoille
omia valintoja. Yksilön kohdalla tämä tarkoittaa sitä, että niitä
tulevat nuoret eivät halua ”tyytyä” mihinkään, vaan he etsi-
oikeita valintoja tehdään joka päivä.”
vät duunia, joka resonoi heidän arvojensa ja maailmankuvansa kanssa. ”Tämä on haaste esimiesrajapinnalle ja ylem-
Reilu peli kaikille
mälle johdolle.”
Oikeudenmukaisuus – tai sen puute – työpaikoilla on yksi
Toinen haaste nousee nuorison heikosta kunnosta: tuotannollisesta toiminnasta puhuttaessa parikymppisten kunto
työntekijöitä helposti rassaava asia, jonka Pirjo Ketola nostaa
esille. Esimerkiksi työvuorolistoista puhuttaessa on selvää, että
3–4/2015
HR viesti 21