HR viesti 3+4/2015 - Page 23

työtehtävien suhteen, mutta sen pitäisi olla mahdollista myös ei riitä edes normaalin työpäivän läpikäymiseen, saati sitten muilla osa-alueilla.” että paukkuja jäisi vielä vapaa-ajallekin. ”Kyseessä on myös Firstbeatillä on lyödä tiskiin 100 000 hyvinvointimittausta, jotka kertovat karua tarinaansa siitä, mikä suomalaisten työ- yhteiskunnallisesti tärkeä kysymys, jossa johtamisen merkitys korostuu”, Eklund pohtii. myyrien elämässä tökkii eniten. Juho Tuppurainen toteaa, että seitsemästä suurimmasta työhyvinvointiriskistä viisi liittyy suoraan elämäntapavalintoihin. ”Jos ihmisellä on takana viisi huonosti nukuttua yötä, työteho tipahtaa 40 prosenttia”, Tuppurainen kertoo ja kysyy: millä tehtaalla tuotantokoneelle sallittaisiin ” Jos työkykyyn ja työhyvinvointiin liittyvät asiat laitetaan Muutos asettui taloksi Kun Carita Poussan puheille tulee työntekijöitä HR-asioissa, hän tietää että paljon voidaan tehdä, kuntoon, luvassa voi hyvinkin mutta yhtä ei auta mennä lupaa- olla Juha Sipilän kaavailema maan: stabiilia työympäristöä. ’tuottavuusloikka’. Poussan mukaan monien työntekijöiden turvallisuushakuisuus voi moinen notkahdus ilman, että asiaan puu- johtaa siihen, että muutokset stres- tutaan välittömästi? saavat kohtuuttoman paljon – mutta mitä tehdä, kun muuEi patenttiratkaisuja tos on nykypäivän työelämän perusluonne? Jo rekrytointitilan- Esimiesten kannalta vaikeuskerrointa lisää se, että työntekijät teessa pitäisi ottaa huomioon yksilön suhtautuminen muutok- eivät tule samasta muotista: he arvostavat ja – toisaalta kar- seen ja soveltuvuus oman yrityksen muutosherkkyyteen. sastavat – eri asioita. Pirjo Ketola muistuttaa, että esimerkiksi ”Muutokseen sopeutumisen pitäisi alkaa jo koulusta, jossa monotoninen työ on turruttavaa toisille ja toiset taas kokevat lapset saavat osakseen arvostusta ja heitä ohjataan löytä- sen turvalliseksi ankkuriksi. mään oma paikkansa”, Poussa toteaa. ”Sitten on paljon niitä – etenkin nuorison parissa – jotka Juho Tuppuraisen mukaan työpaikoilla on nyt niin myrs- tahtovat mahdollisimman paljon vaihtelua työhön ja elä- kyistä, että pahoinvoinnin kustannukset alkavat näkyä yri- mään”, Ketola vertailee. tyksissä. Hän pelkää, että tilanne on paikoin karkaamassa Jyrki Eklund nyökyttelee: vielä 1960- ja 70-luvuilla työ oli käsistä: ”Nyt on luotava välittämistä ja mahdollisuuksia tehdä työtä, jolla tuotiin leipä pöytään – mutta nyt työmarkkinoille omia valintoja. Yksilön kohdalla tämä tarkoittaa sitä, että niitä tulevat nuoret eivät halua ”tyytyä” mihinkään, vaan he etsi- oikeita valintoja tehdään joka päivä.” vät duunia, joka resonoi heidän arvojensa ja maailmankuvansa kanssa. ”Tämä on haaste esimiesrajapinnalle ja ylem- Reilu peli kaikille mälle johdolle.” Oikeudenmukaisuus – tai sen puute – työpaikoilla on yksi Toinen haaste nousee nuorison heikosta kunnosta: tuotannollisesta toiminnasta puhuttaessa parikymppisten kunto työntekijöitä helposti rassaava asia, jonka Pirjo Ketola nostaa esille. Esimerkiksi työvuorolistoista puhuttaessa on selvää, että 3–4/2015 HR viesti 21