HR viesti 3/2014 - Page 28

”Työntekijät ovat kokemusten mukaan varsin valmiita hoitamaan työsuhteeseen liittyviä asioita myös vapaa-ajalla silloin, kun ne helpottavat omaa työkuormaa, parantavat näkyvyyttä pidemmällä perspektiivillä ja kun he kokevat, että yrityksen tuotannollisia ja yksilöllisiä jouston tarpeita”, Ristikangas pohtii. Mikäli työntekijällä on tarve opiskella, hoitaa sukulaisiaan/lapsiaan tai viettää kevyempää työelämää, niin se tuot- asioihin pystyy aidosti vaikuttamaan”, taa pitkällä aikavälillä hyödyt moninker- Tusa linjaa.  taisena takaisin, kun sitoutuminen kas- Hän näkee, että työvuorojen opti- ”Työaikojen tuunaamisen mointia on tehty vasta melko lyhyen hyötyjä pitäisi korostaa aikaa verrattuna esimerkiksi logistiikkatoimintojen optimointiin. Jotta työvuorosuunnittelua voidaan optimoida, täytyy sen enemmän, jotta organisaatiot uskaltaisivat periaatteet yrityksessä ensin kirkastaa, Tusa muistuttaa. lähteä uudistamaan toimintatapojaan.” vaa puolin ja toisin tehdyillä joustoilla, hän lisää. ”Toisaalta työntekijät voivat tehdä pitkää päivää urakka-periaatteella, kun se on puolin ja toisin tarpeellista. Ihminen tarvitsee elämäänsä vaihtelua, jota eivät tarkat työaika-aikataulut tarjoa.” ”Koska työvuorosuunnittelua tehdään Itseohjautuvasti, totta kai? usein melko pienissä kokonaisuuksissa, Ristikangas uskoo, että jos työntekijä saa yritystasolla saattaa olla epäselvää, mitkä yrityksen työvuorosuunnittelun periaatteet tarkalleen ovat. itse suunnitella työn tekemisen tahtiaan, niin ihminen osaa – Tällaisen hiljaisen tiedon ja muotoutuneiden käytäntöjen useimmissa tapauksissa – tehdä sen luontaisesti oikein. Liial- automatisointi ja optimointi tietojärjestelmillä on laaja pro- linen vapauskaan ei silti ole hyväksi, koska ihminen tarvitsee sessi, joka vaatii paitsi toimivia tietojärjestelmiä, myös yrityk- reunaehtoja ohjatakseen toimintaansa. sen sitoutumista muutosprosessiin.”  ”Yhteistyön periaatteet, deadlinet, välitsekkaukset ja erityisesti yhteiset tavoitteet ohjaavat toimintaa sekä työn tekemisen Kukkaronnyörit tiukalla? Tusa arvioi, että kansainvälisesti suurilla markkinoilla työvoi- tapoja ja siten työaikaa ja sen käyttöä parhaiten.” Ristikankaan mukaan työaikakeskustelussa ei voida makustannusten osuus kokonaiskustannuksista on suhteessa muuta kuin voittaa: ”Jos haluamme tarkastella asioita pidem- Suomeen pienempi, minkä vuoksi työvuorosuunnittelun opti- mällä aikaperspektiivillä ja eri sidosryhmien tarpeita kunnioit- mointiin ei ole tietojärjestelmäpuolella kiinnitetty vielä riittä- taen, niin ymmärrämme työaikajoustojen mahdollisuudet vas- vän laajasti huomiota. Lisäksi työvuorosuunnittelun optimoin- tata tuotannollisiin tarpeisiin. Samalla yksilölliset tarpeet tule- nissa täytyy huomioida kansalliset lait sekä alakohtaiset ja vat huomioiduksi, kun oman vastuullisuuden ja maalaisjärjen paikalliset sopimukset, minkä vuoksi Suomen kaltaisella pie- käyttö lisääntyy”, Ristikangas toteaa ja lisää, että kukaan ei nellä markkina-alueella voi olla vaikeaa ottaa suurten kan- varsinaisesti halua vain orjallisesti totella mitä ylhäältä määrä- sainvälisten toimijoiden pakettiohjelmistoja käyttöön.  tään, vaan käyttää omia aivojaan oman toiminnan suuntaa- Työvuorosuunnittelujärjestelmät eivät senkään takia ole lähteneet vielä lentoon, että ne on perinteisesti mielletty misessa. Työaikojen tuunaamisen hyötyjä pitäisi korostaa enem- osaksi HR-toimintoa – ja vaikka toimivat HR-prosessit ja jär- män, jotta organisaatiot uskaltaisivat lähteä uudistamaan toi- jestelmät ovatkin yrityksille tärkeitä, niiden taloudellista mintatapojaan. Ristikangas laskee saavutettaviksi hyödyiksi arvoa ja tuottavuutta ei ole totuttu mittaamaan. mm. henkilöstön motivaation parantumisen, vaihtuvuuden ”Työvuorosuunnittelun kehittäminen kohti optimoitua, keskitettyä, automaattista ja joillain alueilla myös kohti autono- vähenemisen sekä työnantajabrändin paranemisen. ”Samalla asiakastyytyväisyys ja tuottavuus nousevat ja mista suunnittelua vaatii investointeja, joiden takaisinmak- saadaan lisää ketteryyttä ja sopeutumiskykyä, kun työyhtei- suun ei ole vielä riittävästi tutkimustuloksia ja malleja”, Tusa sön jäsenet ottavat vastuuta tekemisestä ja töiden järkeistämi- toteaa ja lisää, että kun eri investointitarpeita yrityksissä ver- sestä.” taillaan, työvuoro-optimointi voi jäädä muiden, polttavammiksi koettujen asioiden jalkoihin. Vapautta & vaihtoehtoja Ristikangas on kyllästynyt ajatteluun, jonka mukaan työaika Sopimusyhteiskunta näyttää kyntensä on jonkinmoinen tae tuloksille. Jos tuloksia ja tehoja halutaan, Toimitusjohtaja Marjo-Riitta Ristikangas BoMentis Oy:stä pitäisi keskittyä enemmän siihen, että organisaatiossa tehdään muistuttaa, että S