HR viesti 3/2014 - Page 26

Monella työpaikalla käydään yhä uudestaan läpi työaikoihin liittyvää köydenvetoa. Päällisin puolin vastakkain ovat vanha teollisen maailman kellokorttiajattelu ja uuden ajan työelämä, jossa on deadlineja työaikojen sijasta. Kun jokainen on vähintäänkin oman elämänsä projektipäällikkö, kuinka tärkeitä ylipäänsä ovat työajat? Tässä keskustelussa unohtuu helposti, että esimerkiksi opettaja tai sairaanhoitaja ei voi tehdä työtä yksin laiturinnokasta käsin. Toisaalta totta on sekin, että esimerkiksi työvuorojen järkeistämisessä on meillä otettu vasta ensiaskeleita. Maaliskuussa julkaistu Työterveyslaitoksen seurantatutkimus tiimi saa suunnitella itse omat työvuorolistansa. Tässä valitet- toteaa, että mahdollisuus vaikuttaa työaikoihin on itse asias- tavasti menetetään tehokkuutta, koska mahdollisuus osasto- sa kaikkein vahvin työssä jatkamista ennustava tekijä eläke- jen väliseen työkuorman tasaamiseen menetetään”, Varpukari ikää lähestyvillä kunta-alan työntekijöillä. Hyvät vaikutusmah- huomauttaa. dollisuudet työaikoihin auttavat jaksamaan eläkeiän yli silloinkin, kun kuntatyöntekijän terveys on heikentynyt. Laajassa tutkimuksessa selvisi, että joustavat työajat voivat auttaa stressinhallinnassa ja säästää voimavaroja, joita erityisesti naispuoliset eläkeikää ”Vaikutusmahdollisuudet työaikoihin voivat Optimoi oikein Varpukarin mukaan työvuorojen opti- kertoa myös laajemmin mointi jakautuu ainakin kahteen eri osa- hyvästä johtamisesta alueeseen. Ensimmäiseksi voidaan opti- ja luottamuksesta lähestyvät työntekijät tarvitsevat esimer- työpaikalla.” kiksi omista iäkkäistä vanhemmistaan moida yhden työpäivän sisältö, jonka optimoinnin lopputuloksena on vaikkapa hukka-ajaltaan minimoitu työpäivä. Toiseksi voidaan optimoida useamman huolehtimiseen. Vaikutusmahdollisuudet työaikoihin voivat ker- viikon työvuorolistan sisältö, jossa työvuorot ja työntekijät toa myös laajemmin hyvästä johtamisesta ja luottamuksesta yhdistellään parhaalla mahdollisella tavalla siten, että työnte- työpaikalla. kijän, työnantajan ja asiakkaan tarpeet ovat tasapainossa. Tutkimuksessa vastaaja arvioi mahdollisuuttaan vaikuttaa ”Optimoinnin suurimpina haasteina ovat yritysten vanhat työpäivän alkamis- ja loppumisajankohtiin, työpäivän pituu- toimintamallit ja yrityksissä olevat henkilöstöhallinnan perin- teen, taukojen pitämiseen, yksityisasioiden hoitamiseen, työ- teet, joista ei haluta luopua.” vuorojärjestelyihin, palkallisten lomien ja vapaiden ajankohtiin sekä palkattomien virka- ym. vapaiden pitämiseen. Varpukarin mukaan ainakin näkökulmaa kannattaa muuttaa: optimoinnin tarkoituksena on etsiä töille parhaat tekijät, eikä suinkaan keksiä työntekijöille tekemistä. Vanhat toiminta- Uusi rintama työhyvinvointikeskustelussa tavat ja työvuorosuunnitteluohjelmistot eivät aina tarjoa mah- Toimitusjohtaja Seppo Varpukari Numeron Oy:stä huomaut- dollisuutta toimintatavan muutoksille, kuten työvuorosuunnitte- taa, että juuri nyt ollaan tilanteessa, jossa työelämä muut- lun keskittämiseen tai optimointeihin – mutta muutos tulee silti. tuu nopeasti. Palveluyritysten suhteellinen määrä kasvaa ja ”Yleensä kyllä johtajien silmät kirkastuvat, kun he näkevät samalla myös työaikojen epäsäännöllisyys ja joustomahdolli- mitä tilanteelle voidaan uusien ohjelmistojen avulla tehdä”, suudet. Varpukari toteaa. ”Vasta nyt työvoimavaltaisilla aloilla on työntekijöiden hyvinvointi otettu suuressa mittakaavassa huomioon”, napaut- Keskustelua, ei jyräämistä! taa Varpukari. Henkilötyön ohjauksen ratkaisuiden johtaja Tuukka Tusa Digia Suurissa yrityksissä haasteena on kuitenkin yhä toiveiden