HR viesti 3/2013 - Page 43

na 2008–2011. Hankkeeseen osallistui 64 eri yritystä, jotka työllistävät yli 80 000 työntekijää. Tutkimukseen osallistuneille yrityksille henkilöstön työkyvyttömyys aiheutti yhteensä noin 180 miljoonan euron menoerän vuodessa. Marttilan mielestä kuntatyönantajien tilanne on hyvin pitkälti samanlainen kuin tutkimukseen osallistuneilla yrityksillä. ”Kuntatyönantajien työkyvyttömyyseläkkeistä maksamat varhaiseläkemenoperusteiset maksut eli varhe-maksut ja sai­ raus­ oissaolojen aiheuttamat kustannukset ovat Kevan ar­ ioi­ p v den mukaan noin kaksi miljardia euroa vuodessa. Puolet summasta tulee välittöminä työkyvyttömyyskustannuksina, kuten sairastamisen ja työterveyshuollon kuluina sekä työkyvyttömyyseläke- ja tapaturmakuluina. Toinen puoli syntyy välillisistä kuluista kuten sairauslomien aiheuttamista sijaiskustannuksista ja ylitöistä, tuottavuuden alenemisesta ja hallinnointikuluista.” Andersson nostaa työntekijän osaamisen ja ammattitaidon olennaisen tärkeäksi työkykyä ylläpitäväksi tekijäksi. Kun työntekijän osaaminen ja työn vaativuus ovat tasapainossa, työntekijä sairastelee vähemmän. Esimiehen vastuulla on huolehtia siitä, että työolosuhteet sekä työntekijän osaaminen ja työkyky ovat työn hoitamisen kannalta riittävät. ”Esimies tapaa työntekijää päivittäin ja näkee jo nenän asennosta, jos jokin on huonosti. Yksityiselämän asiatkin vaikuttavat työhön, joten fiksu esimies keskustelee niistä luottamuksellisesti alaisensa kanssa. Valitettavasti työtiimit ovat kuitenkin kasvaneet viime vuosina, eikä työnantajalla ole aina riittävästi aikaa alaisilleen”, Andersson pohtii. Johdolla keskeinen rooli Andersson pitää lakisääteisen työterveyshuollon roolia erittäin keskeisenä työkyvyn ylläpitämisen kannalta. Terveystarkastusten ja sairaanhoidon lisäksi työterveyden asiantuntijat pystyvät konsultoimaan työntekijöitä esimerkiksi työergonomiaan ja terveellisiin elämäntapoihin liittyvissä kysymyksissä. Työter- ”Työkykyjohtami