Nurmen mukaan näistä asioista puhuttaessa liikutaan jo
melkoisen syvillä vesillä. Pienellä nikkaroinnilla yhdessä tai
kahdessa nurkassa ei saavuteta riittävää hyötyä. ”Koko työvoiman hallinnan prosessi pitäisi ajatella uusiksi, jolloin optimoinnista saadaan kaikki tehot irti. Näin sekä työnantaja että
työntekijä olisivat voittajia”.
Kokonaisuus haltuun
Tässäkin tapauksessa työvoiman hallinnan optimointia tulisi
tarkastella kokonaisuutena eli rakentaa optimaalisia työvuoroja ja samalla huomioida työntekijöiden toiveet parhaalla mahdollisella tavalla.
”Kokemuksemme mukaan työvoiman hallinnan optimoinnilla saavutetaan 5–10 % kokonaissäästöt toimialasta riippuen.
Mutta jo nyt on selvää, että samat asiat tulevat vastaan joka
puolella ennemmin tai myöhemmin”, toteaa Nurmi.
Ensihoidon ja päivystyksen toimialueylihoitaja Riitta Mikkonen näkee, että tämäntyyppinen kehitystyö on jatkossa erittäin
välttämätöntä, koska tulokset olivat ”hämmästyttävän hyviä”.
”Etenkin työajan säästö ja työvuorojen tasapuolisuus, sopimusten ja sääntöjen toteutuminen automaattisesti sekä resurssoinnin ja osaamisen varmistaminen ovat merkittäviä hyötyjä,”
Mikkonen arvioi.
Tammikuisen testauksen jälkeen työvuorojen laatiminen on
palannut normaaliin uomiinsa SatSHP:n päivystyksessä – eli
Riitta Peltonen tekee listat edelleen käsipelillä. Cimmo Nurmen
mukaan seuraava askel on saada lisää pilotteja kehiin:
”Optimointi toimii mm. raskaan liikenteen alalla, kaupan
alalla, turvallisuusalalla, call center -alalla, ja käytännössä
missä tahansa; esimerkiksi Helsingissä optimoidaan kuukausittain 1 500 bussikuskin työvuorot”, toteaa Nurmi ja kertoo, että seuraavaksi on tarkoitus lähteä viemään viestiä eteenpäin
On myös selvää, että kaikkia ongelmia ja haasteita ei yksi
päättäjille, myös ministeritasolla.
ohjelma hoitele. Tutkijatiimi huomauttaa loppuraportissaan, että tulosten arviointiin ja laadun varmistamiseen tulee kiinnittää
erityistä huomiota. Huolenaiheena on esimerkiksi se, että ka-
Kone vs. ihminen – työvuorolistojen
toaako käsin tehtävän työvuorolistan suunnittelutaito, jos siirry-
laatiminen
tään koneelliseen työvuorolistojen optimointiin. Myös yksilölli-
– SatSHP:n yhteispäivystyksessä työskentelee noin
nen, inhimilliset seikat huomioon ottava ote tulisi säilyttää.
125 hoitotyöntekijää
– erilaisia rajoituksia ja toiveita oli yhteensä noin 2000
Työvuoroja enemmän iltaan?
– työt sijoitettiin käsin 108 hengelle; tietokoneohjelmalla
Toinen kysymysmerkki on, lisääntyykö työvuorojen iltapainot-
ne olivat sijoitettavissa 100 hengelle, kun työvuoroihin
teisuus, mikäli työvuorot laaditaan uudelleen asiakasvirran en-
ei jätetty väljyyttä esim. sairauspoissaoloja varten
nustettavuuden mukaan, ja miten tähän suhtauduttaisiin. Tutkimusjohtaja Cimmo Nurmi toteaa, että työvuorojen optimointi
sairaaloiden asiakasvirran mukaan on houkutteleva ratkaisu,
koska riittävä ennustettavuus on olemassa.
”Työvuorot voisivat periaatteessa alkaa vaikka tunnin vä-
– joka kolmas viikonloppu vapaa jäi toteutumatta
16 kertaa (käsin 50)
– työviikonpäivien tasaisen jakautumisen
toteutumattomuuksia oli 127 (käsin 343)
– yksittäisiä työpäiviä jäi 53 (käsin 285)
lein ja kysyntään pystyttäisiin vastaamaan paremmin”, Nurmi
– vapaapäivä- ja työvuorotoiveita esitettiin 50 % kaikista
arvioi, mutta myöntää samaan hengenvetoon että kyseessä on
mahdollisista; näistä toiveista pystyttiin molemmista
melkoisen kuuma peruna: kaikki työntekijät eivät välttämättä
toteuttamaan yli 95% (käsin toteutuneista ei ole
innostuisi tästä, vaikka samalla voitaisiin taata enemmän työn-
vertailutietoa).
tekijöiden toivomia vapaapäiviä ja työvuoroja.
38 HR viesti 3/2012