HR viesti 2/2018 | Page 8

VIESTI TOIMITUKSELTA

TYÖ ON ANKKURI HYVÄSSÄ JA PAHASSA

Suomalaisten mielestä työhyvinvointi syntyy hyvästä työilmapiiristä , motivoivasta työstä ja mahdollisuudesta vaikuttaa omaan työhönsä . Häntäpäähän työhyvinvointitekijöinä jäävät sen sijaan palkka ja uralla eteneminen .
Näin kertoo Suomalaisen Työn Liiton tilaama Made by Finland -kampanjatutkimus, joka luotsasi suomalaisten tuntoja työstä Suomi100-juhlavuoden kunniaksi . Tutkimuksen mukaan suomalaiset näkevät vastuunkannon oman työyhteisön hyvinvoinnista jokaisen työntekijän tehtävänä .
Erityisesti kaikkein nuorimmat ja vanhimmat vastaajaryhmät painottivat oman vastuun merkitystä . Lähes saman verran , 93 prosenttia suomalaisista , on puolestaan sitä mieltä , että organisaatioiden tulee kantaa vastuuta työntekijöidensä hyvinvoinnista myös taloudellisesti vaikeina aikoina . Tätä mieltä olivat erityisesti naisvastaajaryhmät .
Ei liene yllätys juuri kenellekään , että työilmapiiri vaikuttaa työhyvinvointiin , tuottavuuteen ja tulokseen . Useammankin tutkimuksen mukaan henkilöstöön ja tuotekehitykseen panostavat yritykset ovat muita useammin voitollisia . Tuottavat työntekijät tapaavat olla niitä tyytyväisimpiä työntekijöitä – ja päinvastoin . Muna vai kana ? – Väliäkö tuolla , jos kerran työhyvinvointia kehittämällä organisaatiot pääsevät parempiin tuloksiin .
Suomalaisten mielestä työ luo hyvinvointia : tätä mieltä oli 94 prosenttia suomalaisista ja eritoten miehet ikähaitarin molemmista päistä sekä yli 35-vuotiaat naiset . Työ on tärkeä elämän ankkuri , mutta ongelmia tulee vastaan helposti , jos ankkuri alkaa painaa liikaa .
Työterveyslaitoksen ( TTL ) tuoreen tutkimuksen mukaan asiantuntijan työhön käyttämän ajan pidentyminen heikentää hyvinvointia . TTL suositteleekin , että asiantuntijatyötä tekeville tarjotaan työssään tukea ja koulutusta ajanhallintaan . Erityisesti esimiestehtävissä olevien olisi syytä oppia vetämään rajoja , jotka pitävät .
TTL : n vanhempi tutkija Annina Ropponen totesi tammikuussa , että asiantuntijoiden työpaikoilla on hyvä sopia yhteisistä käytännöistä liittyen tavoitettavuuteen , tehtävien kiireellisyyteen ja ajankäytön tarkoituksenmukaisuuteen . Esimerkiksi talossa voidaan sopia , että välillä on aikoja , jolloin työntekijän tulee olla nopeammin tavoitettavissa – ja tämän vastapainona on sitten kiireettömämpiä jaksoja .
Tutkimuksen tuloksista käy ilmi , että esimiesasemassa työskentely pidentää työaikaa . Asiantuntijoista 79 % kokee työnsä edellyttävän jatkuvaa tavoitettavissa oloa ja yli puolet pyrkii reagoimaan sähköposteihin välittömästi .
Älypuhelimen käyttö pidentää työaikaa ja heikentää hyvinvointia . Sitä vastoin mahdollisuus vaikuttaa työpäivän alkamis- ja loppumisaikoihin lisää hyvinvointia . Myös työn imu , hyvä fiilis ja kokemus työn merkityksellisyydestä edesauttavat hyvinvointia ja lyhentävät työhön käytettyä kokonaisaikaa .
Asiantuntijan tai esimiehen arjen noidankehä syntyy helposti siten , että nukutaan huonosti , palaudutaan kehnosti ja junnataan töissä yliaikaa , kun mikään ei tahdo sujua . Kotona sitten stressataan työasioista niin , että uni ei varmasti tule .
Työterveyslaitos suosittaakin asiantuntijoiden työhön käyttämän ajan tekemistä näkyväksi . Vapaa-ajalle , palautumiselle ja levolle on jäätävä riittävästi aikaa . Työskentely kannattaa jaksottaa niin , että iltaisin jää vapaa-aikaa ja rauhoittumisaikaa ennen yöunille käyntiä . Lisäksi unelle on varattava riittävästi aikaa .
Tässäkin tutkimuksessa viitataan siihen , että älypuhelin on nykytyöelämän ” Troijan hevonen ”, joka salakavalasti ujuttaa töitä vapaa-ajalle . Toisaalta tämäkin tutkimus toteutettiin älypuhelimen avulla : tutkimukseen osallistuneet latasivat puhelimeensa sovelluksen , joka tarkkaili ajankäyttöä .
Teknologia on siis hyvä renki – ja renkinä pysyköön .
Lukeaksesi sähköisen HR viestin , klikkaa itsesi osoitteeseen : www . hrviesti . fi
Lehden sähköisen version lukeminen ei vaadi erillisiä tunnuksia ja on täysin maksutonta .
PETRI CHARPENTIER
8 HR viesti 2 / 2018