HR viesti 2/2018 | Page 49

vausta. Kertakaikkisen korvauksen tulee määrältään vastata Työsopimuslain 6 luvun 4 §:n mukaan työnantajan, joka koulutuksen tai valmennuksen arvoa. Tapauksessa, jossa jär- on irtisanonut työsopimuksen noudattamatta irtisanomisai- jestämisvelvollisuus on laiminlyöty vain osittain, korvausvelvol- kaa, on maksettava työntekijälle korvauksena täysi palkka lisuuskin rajoittuu vain laiminlyötyyn määrään. Jos työnantajan irtisanomisaikaa vastaavalta ajalta. Korvausta irtisanomis- ja henkilöstön välillä on sovittu arvon määräytymisestä toisin, ajan palkan maksamatta jättämisestä käsitellään verotuk- tai mahdollisesti muista järjestelyistä, työnantajan korvausvel- sessa samoin kuin työntekijän irtisanomisajan palkkaa. vollisuus määräytyy tämän sopimuksen perusteella. Työsopimuslain 2 luvun 14 §:n mukaan työntekijällä on työsuhteesta johtuvan saatavan suorituksen viivästyessä Miten työllistymistä edistävän valmennuksen oikeus saada täysi palkka enintään kuudelta odotuspäivältä. tai koulutuksen laiminlyönnin seurauksena Tällainen odotusajan palkka on palkansaajalle myös veron- maksettava korvaus huomioidaan verotuksessa? alaista palkkatuloa, josta ei kuitenkaan makseta päiväraha- Miten muita työsuhteen päättymiseen liittyviä maksua eikä työnantajan sairausvakuutusmaksua. korvauksia verotetaan? Työnantajan on maksettava työntekijälle hyvitystä mene- Työsuhteen päättyessä työnantaja on velvollinen maksamaan tellessään yhdenvertaisuuslain (1325/2014) tai naisten ja palveluksessaan olleelle työntekijälle erilaisia lakisääteisiä kor- miesten tasa-arvosta annetun lain (609/1986) asettamien vauksia. Toisaalta työnantaja ja työntekijä ovat voineet myös velvoitteiden vastaisesti työsuhteen päättämistilanteessa. sopia erilaisista työsuhteen päättyessä työntekijälle maksetta- Tällaisia korvauksia on vakiintuneesti pidetty tuloverolain vista korvauksista ja suorituksista. 78  §:ssä tarkoitettuina vahingonkorvaukseen verrattavina Tuloverolain (1535/1992) 69 a §:n mukaan veronalaista korvauksina, joita korvauksen saaja ei saa veronalaisen tuloa ei synny työllistymistä edistävästä valmennuksesta tai kou- tulon sijasta. Yhdenvertaisuuslain ja tasa-arvolain nojalla lutuksesta, jonka työnantaja on velvollinen tarjoamaan irtisano- maksettu hyvitys on saajalleen siis verovapaata tuloa. tulle työntekijälle työsopimuslain 7 luvun 13 §:n nojalla. Vero- Työnantajan tulee maksaa työntekijälle yhteistoiminta- vapaus ei kuitenkaan automaattisesti koske tilanteita, jossa lain (334/2007) 62 §:n nojalla hyvitystä jättäessään tahal- työnantaja ja henkilöstö sopivat mahdollisesta muusta irtisanot- lisesti tai huolimattomuudesta noudattamatta yhteistoiminta- tavan työllistymistä edistävästä järjestelystä. Työnantajan mak- velvoitteitaan irtisanoessaan, lomauttaessaan tai osa-aikais- sama korvaus työllistämistä edistävän valmennuksen tai koulu- taessaan työntekijöitä. Tuloverolain 80 §:n mukaan tällainen tuksen laiminlyönnistä on työntekijälle veronalaista ansiotuloa. työnantajan yhteistoimintavelvoitteiden laiminlyönnin joh- Mikäli työsuhde on päätetty työsopimuslain vastaisesti, dosta maksama korvaus on saajalleen verovapaata tuloa. työnantajan on työsopimuslain 12 luvun 2 §:n mukaisesti Tasa-arvolain, yhdenvertaisuuslain ja yhteistoimintalain suoritettava työntekijälle korvausta työsopimuksen perusteet- nojalla maksetun hyvityksen katsominen verovapaaksi tuloksi tomasta päättämisestä. Tarkoituksena on korvata työnteki- edellyttää sitä, että kysymyksessä on tosiasiallisesti edellä jälle aiheutunutta aineellista taloudellista vahinkoa sekä sitä mainittuihin lakeihin perustuva hyvitys. Verovapauden pii- aineetonta vahinkoa, joka loukkaavasta työsuhteen päättä- rissä ovat niin työnantajan ja työntekijän keskinäiseen sopi- misestä aiheutuu työntekijälle. Korvaus on saajalleen veron- mukseen kuin tuomioistuimen päätökseenkin perustuvat hyvi- alaista tuloa riippumatta siitä, katsotaanko se korvaukseksi tykset. Sekä tuomioistuimen vahvistamaan sovintoon, että aineellisesta vai aineettomasta vahingosta. Korvauksen veron­ osallisten keskinäiseen sopimukseen perustuvan hyvityksen alaisuuden kannalta ei ole merkitystä myöskään sillä, onko katsominen verovapaaksi tuloksi edellyttää kuitenkin sitä, kysymyksessä tuomioistuimen päätöksen perusteella makset- että osoitetaan hyvityksen todellinen luonne. Tämä onnistuu tava korvaus vai työnantajan ja työntekijän väliseen sopimuk- esimerkiksi sopimukseen sisällytetyllä tapahtumien kuvauk- seen perustuva korvaus. Vaikka työsuhteen perusteettoman sella. Yksinään suorituksen nimeäminen hyvitykseksi ei riitä päättämisen nojalla suoritettavasta korvauksesta on suoritet- osoittamaan sitä, että kyseessä olisi verovapaa korvaus. tava ennakonpidätys, siitä ei kuitenkaan suoriteta päiväraha- Hyvityksen perustuessa tuomioon, ei selvitystä hyvityksen maksua eikä työnantajan sairausvakuutusmaksua. todellisesta luonteesta tarvitse erikseen esittää. n JUHA KUJALA MANU LAAPAS ANNE PETÄJÄNIEMI-BJÖRKLUND MARKUS SÄDEVIRTA HEIKKI TUOMELA 2/2018 HR viesti 49