”Itse asiassa viestintä ja ne oikeat työt ovat samaa pro-
”Johtajan persoona lisää viestinnän levikkiä, koska se nos-
sessia, eikä someen tarvitse käyttää massiivisen paljon taa viestin kiinnostavuutta. Siten se myös lisää luottamusta
aikaa. Se on asennekysymys.” organisaatioon.”
Sauri itse on jo vuosia ollut hyvin aktiivinen Twitter-yhtei-
Saurin mukaan suurta vaihtelua esiintyy kuitenkin siinä,
söpalvelun hyödyntäjä. Se alkoi hänen työssään Helsingin kuinka halukkaasti organisaatioiden johtajat ryhtyvät viesti-
apulaiskaupunginjohtajana vastuullaan lumityöt ja niitä kos- jöiksi. Työhön voikin siis olla hyvä pyytää apua koulutetuilta
kevat kansalaispalautteet. Hän kertoo, että kun oli pahana viestijöiltä. Lisäksi organisaatioissa saatetaan kysyä, onko
lumitalvena yksittäin vastannut satoihin lumitöitä koskeviin mahdollista delegoida viestintä erityiselle viestintäyksikölle?
sähköposteihin, hän siirtyi käyttämään kommunikaatiossa Kyllä on, mutta siinä tapauksessa olennainen resurssi eli johta-
Twitteriä. Työmäärä väheni merkittävästi. jan persoona ja brändi menetetään.
”Se että yritykset rajoittavat kommunikaatiota organisaa- ”Siinä kuinka paljon viestintäjohtaja osallistuu organisaa-
tioissa, on ne lähinnä tyypillisiä puolustusmekanismeja sille, tion päätöksentekoon, on eroja, ja jos vain vähän, viestijä on
että uutta lähestymistapaa ei hallita. päätöksiin nähden ulkokohtainen ilman omakohtaista koke-
”Nykyään on äärimmäisen vähän työtä, johon ei liity
musta niiden merkityksestä.
myös viestintää. Todellisuutta voidaan hallita vain kommuni-
koimalla, ei pidättäytymällä siitä. Niin kauan kuin ajatellaan,
että viestintä ja vuorovaikutus ovat ”vain ylitöitä”, ei ymmär-
retä, että viestintä itse asiassa helpottaa työtä! Se kannattaa
siis rakentaa sisään työn käsitteeseen”, Sauri toteaa.
”Vuorovaikutustyön jakaminen organisaation sisällä
parantaa tulevaisuuden mahdollisuuksia. Esimerkiksi julkishal-
linnon työ on mitä suurimmassa määrin viestintää, kun pyri-
tään kertomaan kansalaisille mitä ollaan tekemässä”, sanoo
Sauri. Jos työntekijöiden joukosta löytyy taitava ja halukas
somettaja, häntä voi kannustaa viestimään ulospäin. Tämän
kaltainen viestintä yleisön suuntaan on paitsi kiinnostavaa
myös hyödyllistä.
Esimerkki vaatimuksesta viestinnän ulkoiseen muutokseen,
on viime vuosina käyty keskustelu ilmastonmuutoksen vaiku-
”
Perusperiaate
on, että
johtaminen on
viestintää.
tuksesta yritysten yhteiskuntavastuuseen, joka on noussut mar-
ginaalista välttämättömäksi osaksi organisaatioiden strate-
giaa.
”Nyt kansalaiset odottavat julkishallinnolta ja asiakkaat
Miksi johtavassa asemassa olevat saattavat
elinkeinoelämältä toimenpiteitä yhteiskuntavastuun suhteen. kavahtaa sosiaalisen median käyttöä?
Kommunikaation vallankumous on myös johtanut organisaa- ”Koska pelätään, että yksityisyyden raja hälvenee, kun kaksi-
tioiden ja valtioiden keskinäisen riippuvuuden ilmiömäiseen suuntainen vuorovaikutus edellyttää persoonaa kummassakin
kasvuun. päässä”, sanoo Sauri. Pelätään esimerkiksi, että omat arvot
Sauri kertoo, että kaikille organisaatioille viestinnän paljastuvat. Some ei kuitenkaan tarkoita vaatekaapin avaa-
uusien tuulien omaksuminen ei ole kuitenkaan ollut yhtä suju- mista yleisölle tai muuta, vaan ainoastaan sitä, että pystyy
vaa. Se näkyy siinä, että suuri osa julkishallinnon ja myös kertomaan asioista omin sanoin. Eli ratkaisevaa on kertomi-
elinkeinoelämän viestinnästä on yhä edelleen yksisuuntaista. sen tapa ja tyyli, ei henkilöön kohdistuva tieto. Organisaatio
viestintä voi olla persoonallista ilman henkilöitymistäkin.
Johtamisen tapoja
”Somessa voi myös sattua mokia tai kohuja ja maine
”Perusperiaate on, että johtaminen on viestintää”, toteaa tappioita, mutta saatu negatiivinen julkisuus toisaalta laajen-
Sauri. Tärkeimpänä ovat organisaation strategiset päätökset, taa yleisöä, ja parhaiten niistä selviää olemalla paikalla ja
joiden julkistaminen kuuluu johtajan työnkuvaan. Päivittäistä osallistumalla keskusteluun”, painottaa Sauri. Mainetta voi
operatiivista työtä johtajan ei tarvitse valvoa. Johtaminen olla vaikeampi korjata jälkikäteen.
ei onnistu, sisäisesti eikä ulkoisesti, ellei johtaja pysty omin
”Sosiaalisessa mediassa siis perustellaan organisaation
sanoin perustelemaan päätöksiään, eli siis osoittamaan ole- toimintaa, jaetaan tietoa, annetaan vallalle kasvot ja otetaan
vansa päätösten takana. vastuuta organisaation toiminnasta. Ellei organisaatio ole
Sauri katsoo, että onkin ihmeellistä, kuinka moni organi-
mukana keskustelussa, se on siitä pihalla. Siinä tapauksessa
saatio katsoo olevan varaa olla käyttämättä johtajan brändiä muut organisaatiot menevät menojaan ja sen mukana menes-
viestinnässä. tyksen mahdollisuudet.” n
44 HR viesti 2/2018