HR viesti 2/2018 - Page 44

”Itse asiassa viestintä ja ne oikeat työt ovat samaa pro- ”Johtajan persoona lisää viestinnän levikkiä, koska se nos- sessia, eikä someen tarvitse käyttää massiivisen paljon taa viestin kiinnostavuutta. Siten se myös lisää luottamusta aikaa. Se on asennekysymys.” organisaatioon.” Sauri itse on jo vuosia ollut hyvin aktiivinen Twitter-yhtei- Saurin mukaan suurta vaihtelua esiintyy kuitenkin siinä, söpalvelun hyödyntäjä. Se alkoi hänen työssään Helsingin kuinka halukkaasti organisaatioiden johtajat ryhtyvät viesti- apulaiskaupunginjohtajana vastuullaan lumityöt ja niitä kos- jöiksi. Työhön voikin siis olla hyvä pyytää apua koulutetuilta kevat kansalaispalautteet. Hän kertoo, että kun oli pahana viestijöiltä. Lisäksi organisaatioissa saatetaan kysyä, onko lumi­talvena yksittäin vastannut satoihin lumitöitä koskeviin mahdollista delegoida viestintä erityiselle viestintäyksikölle? sähköposteihin, hän siirtyi käyttämään kommunikaatiossa Kyllä on, mutta siinä tapauksessa olennainen resurssi eli johta- Twitteriä. Työmäärä väheni merkittävästi. jan persoona ja brändi menetetään. ”Se että yritykset rajoittavat kommunikaatiota organisaa- ”Siinä kuinka paljon viestintäjohtaja osallistuu organisaa- tioissa, on ne lähinnä tyypillisiä puolustusmekanismeja sille, tion päätöksentekoon, on eroja, ja jos vain vähän, viestijä on että uutta lähestymistapaa ei hallita. päätöksiin nähden ulkokohtainen ilman omakohtaista koke- ”Nykyään on äärimmäisen vähän työtä, johon ei liity musta niiden merkityksestä. myös viestintää. Todellisuutta voidaan hallita vain kommuni- koimalla, ei pidättäytymällä siitä. Niin kauan kuin ajatellaan, että viestintä ja vuorovaikutus ovat ”vain ylitöitä”, ei ymmär- retä, että viestintä itse asiassa helpottaa työtä! Se kannattaa siis rakentaa sisään työn käsitteeseen”, Sauri toteaa. ”Vuorovaikutustyön jakaminen organisaation sisällä parantaa tulevaisuuden mahdollisuuksia. Esimerkiksi julkishal- linnon työ on mitä suurimmassa määrin viestintää, kun pyri- tään kertomaan kansalaisille mitä ollaan tekemässä”, sanoo Sauri. Jos työntekijöiden joukosta löytyy taitava ja halukas somettaja, häntä voi kannustaa viestimään ulospäin. Tämän kaltainen viestintä yleisön suuntaan on paitsi kiinnostavaa myös hyödyllistä. Esimerkki vaatimuksesta viestinnän ulkoiseen muutokseen, on viime vuosina käyty keskustelu ilmastonmuutoksen vaiku- ” Perusperiaate on, että johtaminen on viestintää. tuksesta yritysten yhteiskuntavastuuseen, joka on noussut mar- ginaalista välttämättömäksi osaksi organisaatioiden strate- giaa. ”Nyt kansalaiset odottavat julkishallinnolta ja asiakkaat Miksi johtavassa asemassa olevat saattavat elinkeinoelämältä toimenpiteitä yhteiskuntavastuun suhteen. kavahtaa sosiaalisen median käyttöä? Kommunikaation vallankumous on myös johtanut organisaa- ”Koska pelätään, että yksityisyyden raja hälvenee, kun kaksi- tioiden ja valtioiden keskinäisen riippuvuuden ilmiömäiseen suuntainen vuorovaikutus edellyttää persoonaa kummassakin kasvuun. päässä”, sanoo Sauri. Pelätään esimerkiksi, että omat arvot Sauri kertoo, että kaikille organisaatioille viestinnän paljastuvat. Some ei kuitenkaan tarkoita vaatekaapin avaa- uusien tuulien omaksuminen ei ole kuitenkaan ollut yhtä suju- mista yleisölle tai muuta, vaan ainoastaan sitä, että pystyy vaa. Se näkyy siinä, että suuri osa julkishallinnon ja myös kertomaan asioista omin sanoin. Eli ratkaisevaa on kertomi- elinkeinoelämän viestinnästä on yhä edelleen yksisuuntaista. sen tapa ja tyyli, ei henkilöön kohdistuva tieto. Organisaatio­ viestintä voi olla persoonallista ilman henkilöitymistäkin. Johtamisen tapoja ”Somessa voi myös sattua mokia tai kohuja ja maine­ ”Perusperiaate on, että johtaminen on viestintää”, toteaa tappioita, mutta saatu negatiivinen julkisuus toisaalta laajen- Sauri. Tärkeimpänä ovat organisaation strategiset päätökset, taa yleisöä, ja parhaiten niistä selviää olemalla paikalla ja joiden julkistaminen kuuluu johtajan työnkuvaan. Päivittäistä osallistumalla keskusteluun”, painottaa Sauri. Mainetta voi operatiivista työtä johtajan ei tarvitse valvoa. Johtaminen olla vaikeampi korjata jälkikäteen. ei onnistu, sisäisesti eikä ulkoisesti, ellei johtaja pysty omin ”Sosiaalisessa mediassa siis perustellaan organisaation sanoin perustelemaan päätöksiään, eli siis osoittamaan ole- toimintaa, jaetaan tietoa, annetaan vallalle kasvot ja otetaan vansa päätösten takana. vastuuta organisaation toiminnasta. Ellei organisaatio ole Sauri katsoo, että onkin ihmeellistä, kuinka moni organi- mukana keskustelussa, se on siitä pihalla. Siinä tapauksessa saatio katsoo olevan varaa olla käyttämättä johtajan brändiä muut organisaatiot menevät menojaan ja sen mukana menes- viestinnässä. tyksen mahdollisuudet.” n 44 HR viesti 2/2018