HR viesti 2/2018 | Page 16

” Eettisiin pohdintoihin heittäytyminen kannattaa niissäkin tapauksissa, joissa selvää oikeaa vastausta ei ole. Mennään vielä syvemmälle. Maija on tällä hetkellä töissä osastolla toisessa tehtävässä ja hänestä tiedetään sellaisia malleja, koska maailma ympärillämme muuttuu”, Mustajoki toteaa. asioita, joita Jonathanista ei tiedetä. Viime aikoina Maija on esimerkiksi ollut melko usein poissa töistä kouluikäisten las- Älä sumuta itseäsi ten sairastelun vuoksi. Onko oikein ottaa tällainen seikka Maijan ja Jonathanin esimerkissä yrityksen yleisenä linjauk- huomioon valintaa tehtäessä? Ja pitääkö paikkansa, että sena on mahdollisimman suuri läpinäkyvyys ja avoimuus kai- Jonathan on saamassa kaksoset suomalaisnaisen kanssa – kessa tekemisessä. Mutta voidaanko kaikki rekrytointitilan- eikös se tiedä aika hurjaa vaipparulettia ensimmäistä kertaa teessa käytetyt kriteerit saattaa julki? Saadaanko näin mene- isäksi tulevalle? tellen valittua kaikkein paras hakija? – Mustajoki uskoo, että päätösten perusteet on tuotava julki, ellei muuta niin ainakin Kolme eettistä työkalua Tämän upottavan hetteikön läpi voi yrittää suunnistaa kolmen valintaryhmän sisällä. ”Esimerkiksi Helsingin yliopiston rekrytoinnissa on tyypilli- lähestymistavan avulla: seurauseettinen, periaatteellinen ja sesti käytössä viiden hengen ryhmä, joka tekee esityksen reh- ihanteet-virtue -lähestymistapa. torille. Ainakin tässä ryhmässä täytyy kertoa avoimesti ne ”Seurauseettisessä lähestymistavassa katsotaan, millaista hyötyä ja toisaalta harmia päätöksestä on asianosaisille tie- tyllä aikavälillä”, Mustajoki aloittaa. ”Periaatteellinen lähestymistapa tarkoittaa, että tarkastel- oikeat syyt valitsemiselle.” Yliopiston rekrytoinnissa haetaan nykyään ”yliopiston kan- nalta parasta” työntekijää, ei oppiaineen kannalta parasta. Taakse on jäänyt myös se ajattelu, että jollakulla vuoroaan tar- laan mitkä periaatteet ja arvot vaikuttavat valintaan. Varmas- peeksi kauan kärkkyneellä olisi ”oikeus” saada paikka – jos- tikin ainakin oikeudenmukaisuuden ja tasapuolisen kohtelun kin Mustajoki myöntää, että tällainen läänitysideologia on jos- periaatteet tulevat esille.” kus ollut varsin yleistä yliopistomaailmassa. ”Kolmantena tutkitaan ihanteiden mukaista päätöksen- tekoa – miten ideaaliyritys hoitaisi koko prosessin? Tämä Mitä tapahtuu todella? taas voi vaatia rohkeutta kyseenalaistaa vallitsevia toiminta- Yliopiston omista rekrytointihaasteista Mustajoki mainitsee tie- 16 HR viesti 2/2018