HR viesti 2/2018 - Page 24

NÄKÖKULMA Saara Remes Kirjoittaja on työ- ja organisaatiopsykologiaan erikoistunut työyhteisösovittelija sekä ratkaisu- ja voimavarakeskeinen psykoterapeutti. Saaran sydäntä lähellä ovat ihmiset ja työpaikkojen sujuva arki. Yli 20 vuoden työkokemuksellaan konfliktien sovittelijana, valmentajana ja johdon coachina hän oivalluttaa ja auttaa asiakkaitaan rakentamaan ratkaisuja työelämän haastaviin tilanteisiin. TIKITTÄÄKÖ TEIDÄN TYÖPAIKALLA AIKAPOMMI? Tänä päivänä ihmisen elämän eloonjäämiskamppailut käydään työpaikoilla. Eräänlainen tosielämän putouspeli on käynnissä kenties kiivaampana kuin koskaan aiemmin. On suoranainen ihme, etteivät tunteet räjähtele enemmänkin. Kilpailu parhaista työpaikoista ja tuloksista sekä kiire ovat lei- tai työntekijätaitojen puutteista? Entä synnyttävätkö ohjaus- ja mansa lyövät tekijät elämän lähes kaikilla osa-alueilla. Välillä kannustinjärjestelmät kitkaa, uhkaa ja epäoikeudenmukaisuu- naputellaan rästiraporttia pikkutunneille, välillä kuskataan den kokemuksia? Kun sovitteluprosessi on integroitu normaaliksi lapsia (myöhässä!) treeneihin – ja jos jostain tingitään, niin osaksi HR prosesseja, se ehkäisee tehokkaasti myös ’turha näitä yö­unista ja palautumisesta. Ihmiset ovat psykososiaalisesti niin on vatvoa, mikään ei muutu kumminkaan’ -mentaliteettia, joka kuormittuneita, että se luo konflikteille suorastaan herkullisen usein vesittää hyvät yksittäiset aloitteet tehdä asioita toisin. maaperän kehittyä ja kuumentua. Ylikuormitettu ihmispolo sukeltaa ikään kuin värittömään Havaintoni on, että sovittelu ymmärretään vielä liian yksi- ulotteisesti. Harhaudumme luulemaan, että konfliktit johtuvat tunneliin. Tällöin aivojemme kyky lukea ja tulkita ympäris- aina ihmisistä; heidän teoistaan, puheistaan tai kyvyttömyy- tömme viestejä hämärtyy, jopa vääristyy. Olemme taipuvai- destään sietää paineita. Keskitymme kehittämään vain ihmisiä, sempia mustavalkoiseen ajatteluun sekä reagoimme ärsykkei- vaikka konfliktien juurisyyt voivat olla myös rakenteissa tai jär- siin ja viesteihin negatiivisemmin. Kun arjen tehdasasetukseksi jestelmissä, jotka estävät ihmisiä toimimaan yhteen parhaalla tulee ’niskakarvat pystyssä’ moodi, ei ristiriidoilta voida vält- mahdollisella tavalla. Jos lähes jokaisen työpäivän päätteeksi tyä. vallitsevana tunteena on riittämättömyys tai hallinnan tunteen Puhumattomuus, puuttumattomuus epäasialliseen käytök- seen ja negatiivisen stressitilan pitäminen normaalina ovat kuin tikittävä aikapommi keskuudessamme. Pommin purkuun vaaditaan eri eväät kuin sen rakentamiseen. Olen työssäni nähnyt kuormituksen, vallan väärinkäytön katoaminen, se näkyy ja kuuluu varmasti myös ihmisten väli- sessä vuorovaikutuksessa. Strategisena kumppanina HR on avainpelaajan roolissa, sillä se kuulee mm. sovittelun kautta konfliktien juurisyyt. Vasta kun ne on paikannettu, pystymme täsmätoimenpiteillä ja tulehtuneet välit – mutta myös sen, että työpaikoilla ei enää vapauttamaan ihmiset ja organisaatiot prosesseineen tyydytä seuraamaan tilannetta passiivisena. kehittymään oikeaan suuntaan. Työyhteisösovittelu on yksi tutkittu ja tehokas pomminpur- Johtuipa psykososiaalinen kuormittuneisuus tai epäasialli- kutyökalu. Parhaat tulokset saavutetaan silloin, kun sovittelu- nen käytös sitten epäselvistä työrooleista, toimimattomista pro- prosessi integroidaan osaksi strategista henkilöstöjohtamista sesseista, ymmärtämättömyydestä tai puhtaasta ilkeydestä, sitä ja sen tuottamaa arvokasta tietoa hyödynnetään laajemmin- ei tarvitse kenenkään sietää ja siihen tulee aina puuttua. Vastuu kin toiminnan kehittämisessä. Millaiset rakenteet taustalla sal- tästä on meillä kaikilla – niin esimiehillä kuin työntekijöillä. livat epäasiallisen käytöksen tai tuottavat uupumusta? Mitä Vaikenemalla ongelmat eivät ainakaan muuksi muutu, mutta tekemällä voimme vaikuttaa näihin ilmiöihin? Onko kyse työ- ei muutosta tapahdu pelkillä puheillakaan. Mitä jos keskittyi- roolien ja vastuiden kirkastamisesta vai esimerkiksi esimies- simme olennaisimpaan – tekoihin. n 24 HR viesti 2/2018