HR viesti 2/2017 - Page 39

”Digitalisaatio syrjäyttää monia perinteisiä työtehtäviä, mutta samalla mahdollistaa myös uusien syntymisen. Työelämä muuttuu vauhdilla. Miten ja mihin suuntaan, sitä emme vielä varmuudella tiedä, tai edes osaa ennustaa. Paikalleen jääminen on joka tapauksessa poissuljettu vaihtoehto. Työelämän kehittäminen on tavoitteellista ja pitkäjänteistä työtä. Tästä meillä on pitkät perinteet Suomessa. Meidän työelämässämme on paljon sellaisia piirteitä, jotka ovat muotoutuneet ajan ja yhteistyön myötä. Kyseisiä piirteitä voimme kuvata myös vahvuuksina tai muutosajureina työelämämme uudistumisessa. Työelämä 2020 -hankkeen vuodenvaihteessa julkaisema ”Hyvä työelämä Suomen kilpailukykytekijänä” -raportti nostaa menestyksemme keskiöön osaamisen, yhdessä tekemisen ja turvallisen ympäristön. Näitä voimavaroja emme saa unohtaa, vaan meidän pitää hyödyntää niitä maamme kilpailukyvyn ja hyvinvoinnin varmistamiseksi myös jatkossa. Eri tutkimusten mukaan meillä on myös kehitettävää esimerkiksi uusien tuotteiden ja palveluiden innovoinnissa, kokonaisvaltaisten toimintaketjujen kehittämisessä sekä asiakaskokemuksen vahvistamisessa. Digitalisaatio etenee ennätysvauhtia Jokaisella työpaikalla on oma tarinansa, omat erityispiirteensä ja omat tarpeensa. Tämän takia kehittämisen pitää aina lähteä työpaikan omista lähtökohdista. Työpaikkojen ja työyhteisöjen on haettava omat vahvuutensa, joiden varaan rakentaa tulevaisuutensa. Myös työelämän murros haastaa työpaikkoja uudistumaan. Perinteinen pienten askeleitten kehittäminen ei välttämättä tässä vaiheessa riitä, vaan tarvitaan myös innovatiivisia toimintataparatkaisuja ja liiketoimintaideoita. Digitalisaatio syrjäyttää monia perinteisiä työtehtäviä, mutta samalla mahdollistaa myös uusien syntymisen. Tässä pelissä ei ole varaa jäädä katsomon puolelle. Juuri ilmestyneen työ- ja elinkeinoministeriön Työolobarometrin tulosten perusteella suomalaisilla työpaikoilla on hyvät edellytykset pysyä kehityksen mukana. Digitalisaatio etenee työpaikoilla ennätysvauhtia. Vastaajista yli 80 % ilmoitti, että heidän työpaikkansa on sellainen, että siellä voi oppia uusia asioita joko erittäin hyvin tai melko hyvin. 81 % vastanneista oli myös sitä mieltä, että työntekijöiden ja johdon väliset suhteet ovat avoimet ja luottamukselliset. Osallistumismahdollisuuksissa työpaikan toiminnan kehittämiseen on tapahtunut positiivista muutosta aina vuodesta 2006, jolloin seuranta aloitettiin. Tulosten mukaan myös kokeiluilmapiiri on rantautunut työpaikoille. Noin 70 % vastaajista arvioi väitteen ”työntekijöitä kannustetaan kokeilemaan uusia asioita” pitävän paikkansa joko erittäin hyvin tai melko hyvin. Kehittämispolku-testi avuksi Suomalaisessa työelämässä on siis paljon hyviä piirteitä, myös kansainvälisesti verrattuna. Meillä on lukuisia esimerkillisiä työpaikkoja, jotka toimivat suunnannäyttäjinä muille. Omalla toiminnallaan ne rohkaisevat myös muita kehittymisen polulle. Toisaalta meillä on myös työpaikkoja, jotka syystä tai toisesta vielä empivät, lähteäkö liikkeelle. Pyörät ovat ilmeisesti pyörineet ilman sen suurempia uudistumisponnistuksia. Tällainen strategia ei liene kestävä tulevaisuutta ajatellen. Työelämä 2020 -hankkeessa on luotu Kehittämispolkutesti, jonka avulla työpaikat voivat löytää oman kehittämispolkunsa. Testi antaa kokonaiskuvan työpaikan tilasta ja mahdollistaa yhteistoiminnallisen, henkilöstöä osallistavan toimintatavan. Työpaikka voi myös seurata edistymistään uusimalla testin toteutettujen toimenpiteiden jälkeen. Kehittämispolku-testin tunnettuutta lisätään meneillään olevalla Eurosta viis -kampanjalla. Johtamisessa on korostettu pitkään henkilöstön osallistamista. Deloitten Global Human Capital Trends 2017 -tutkimustulosten mukaan näyttää siltä, että globaalisti organisaatiot ovat huomanneet yhteyden työntekijä- ja asiakaskokemuksen sekä laadun ja innovaatiokyvyn välillä. Tämä trendi näkyy nyt myös Suomessa. Vahvasti positiivinen työntekijäkokemus houkuttelee osaajia, mutta myös asiakkaita palveluiden ja tuotteiden pariin. Positiivisen kierteen aikaansaaminen edellyttää, että eri sidosryhmien ja verkostojen osaaminen otetaan käyttöön ja saadaan aikaan vuoropuhelua. Kehittämispolku-testi voi olla ensimmäinen askel toivottuun suuntaan. n www.eurostaviis.fi www.tyoelama2020.fi Ota Kehittämispolku-testi käyttöön Kehittämispolku-testi on Työelämä 2020 -verkostossa kehitetty testi, joka auttaa yhteistoiminnan kautta löytämään työpaikan tärkeimmät kehittämiskohteet toimialasta riippumatta. Se on tietoturvallinen ja maksuton. Testin käyttöönotto edellyttää pääkäyttäjää, joka tyypillisimmin on toimitusjohtaja tai valtuutuspalvelun kautta muu valtuutettu henkilö työpaikalta. Hän ottaa testin käyttöön ja jakaa sen henkilöstölle vastattavaksi. Testistä saa tulosten lisäksi ohjauksen Yritys-Suomen palveluihin. Kehittämispolku-testi sijaitsee Oma Yritys-Suomi -palvelun työtilassa. Sen etusivulta löydät sisäänkirjautumisen ja työtilan käyttöönottamisen ohjeet (oma.yrityssuomi.fi). n 2/2017 HR viesti 39