HR viesti 2/2017 - Page 33

KOLUMNI Irmeli Kalliosalmi kehittämispäällikkö, HR- ja henkilöstöjohtamisen koulutukset Markkinointi-instituutti www.markinst.fi TYÖYHTEISÖTAIDOT TULOSTEN TEKIJÄNÄ Seuraan työkseni työelämän ilmiöitä tutkimusten, selvitysten ja kirjallisuuden kautta, mutta myös läheltä organisaatioiden HR-ammattilaisia, esimiehiä ja työntekijöitä kuunnellen. Viime aikoina olen ilolla tervehtinyt uudenlaista työyhteisötaitoihin liittyvä keskustelua. Suuresti arvostamani organisaatiopsykologi Pekka Järvinen lausahti eräässä tilaisuudessa täysin vastaansanomattoman toteamuksen: ”Töihin tullaan tekemään töitä.” Työyhteisötaitojen tarkoitus on varmistaa, että töitä voidaan tehdä sujuvasti yhdessä. Työyhteisötaitoja ovat niin johtamis-, esimies- kuin alaistaidotkin. Esimiestaitojen määrittelyn ja osaamisen kehittämisen tarve on jo suht hyvin organisaatioissa ymmärretty. Hienoa, mutta toki myös työntekijöiden työyhteisötaitoja pitää kehittää, jotta työt sujuisivat. Työyhteisötaitojen käsite pitää purkaa auki, jotta voidaan tavoitella yhteisiä päämääriä. Tarja Räty ja Pirkko Mäkinen Työturvallisuuskeskuksesta määrittelevät työyhteisötaidoiksi oman ja toisten roolin ymmärtämisen, viestintä- ja vuorovaikutustaidot sekä itsensä johtamisen taidot. Kun tähän vielä lisätään peruspaketti työoikeudesta eli työnantajan, työntekijän ja esimiehen vastuut, velvollisuudet ja oikeudet ollaan jo raamitettu tärkeitä asioita. Reilu työkaveri on työyhteisötaitaja Millainen on reilu työkaveri, miten hän toimii ja käyttäytyy? Tämä keskustelu kannattaisi käydä kaikissa työyhteisöissä. Näin selviää, millaisia työyhteisötaitoja kollegat toisiltaan odottavat. Usein reilun työkaverin määritelmään kuuluu, että tämä tekee työtä tavoitteellisesti ja laadukkaasti, hallitsee työpaikan pelisäännöt, noudattaa niitä ja muistaa hyvät tavat. Reilu työkaveri ottaa vastuun tekemisistään ja pitää kiinni sovitusta. Esimieheltä edellytetään jo lainkin mukaan tasapuolista kohtelua, mutta myös reilu työkaveri kohtelee kaikkia tasapuolisesti. Kaikissa työyhteisöissä on ongelmia ja ristiriitatilanteita, joten olennaista onkin, miten nämä ratkaistaan. Reilu työkaveri nostaa ongelmat rakentavasti esille ja ehdottaa ratkaisuja. Tänä päivänä missään työssä ei voi eristäytyä täysin muista työyhteisön jäsenistä – ei vaikka kuinka tekisi töitä etänä. Niinpä reilu työkaveri tekee työtään vuorovaikutuksessa, porukan jäsenenä. Palautteen antamisen ja vastaanottamisen taito vie työyhteisöä harppauksin eteenpäin. Palaute on lahja, jonka antaa ihmiselle, jota arvostaa. Paras palaute on tietysti rakentavaa. Palautteen antamisen ja vastaanottamisen taidoissa voi muun osaamisen tavoin kehittyä. Oman työn johtaminen eli oman ajankäytön hallinta, priorisointitaito ja kyky fokusoida tekemisemme olennaisiin asioihin kuuluvat tämän päivän työyhteisötaitoihin. Näin myös ymmärtää oman ja muiden roolin. Jos minä jätän jotakin tekemättä oman kiireeni vuoksi, miten se vaikuttaa jonkun muun tekemiseen? Kun seurauksia selvittelee, voi yllättyä. Kun työyhteisössä on kirjattu kaikki toiveet reilun työkaverin toiminnasta ja käyttäytymisestä, seuraava kysymys kuuluukin: ”Mikä on minun työyhteisötaitojeni taso?” HR-ammattilainen tuntee ja kehittää organisaation työyhteisötaitoja HR-ammattilaiset haastan miettimään, miten hyvin työyhteisössä on määritelty liikennesäännöt eli vaadittavat työyhteisötaidot. Entä miten hyvin henkilöstö tuntee ne ja noudattaa niitä? Työyhteisötaidoissaan timanttinen organisaatio pelaa hyvin yhteen ja tulosta syntyy. Niiden avulla lisätään tehokkuutta, kohotetaan innovaatiokykyä, annetaan tila kehittämisideoille ja saadaan henkilöstön potentiaali tavoitteiden tueksi. Työyhteisötaidot helpottavat vuorovaikutusta ja johtamista, ja siten mm. tehostavat ajankäyttöä ja parantavat työn laatua. HR-ammattilaiset vastuulla on nostaa työyhteisötaidot puheenaiheeksi ja lähteä tietoisesti kehittämään niitä. Työyhteisötaidot ovat osa henkilöstön ammattiosaamista, jolla tehdään tulosta. n 2/2017 HR viesti 33