HR viesti 2/2016 - Page 42

”Myös yritykset ja organisaatiot olivat kiinnostuneita kuulemaan, millä tavoin näitä ulkomaan työtehtäviin liittyviä ­asioita hoidetaan.” Jatkotutkimuksia PwC suunnittelee tekevänsä 2–3 vuoden välein. ” Pääpiirteissään toimintatavat eri yrityksissä ovat samansuuntaisia. Verot maksetaan yleensä ulkomaille Finnish Mobility Survey -tutkimus tehtiin internet-pohjaisena kyselynä ja sitä täydennettiin haastatteluilla. ”Pääpiirteissään toimintatavat eri yrityksissä ovat samansuuntaisia. Suomalaisena erityispiirteenä voidaan mainita mm. se, että täältä lähtee enemmän pitkäaikaisia komennuslaisia kuin mitä tänne tulee – ja se, että täällä ei juurikaan käytetä erityisiä veropolitiikkoja, vaan komennuslaiset vastaavat yleensä itse veroistaan.” ”Tämä saattaa johtua siitä, että Suomi on suhteellisen korkean verotuksen maa. Kun verotus hoidetaan ulkomailla, siitä tulee yleensä aina työntekijälle jonkin verran hyötyä”, Löf päättelee. Veropolitiikalla pyritään ehkäisemään epäselvyyksiä, mutta yritykset eivät silti toivo, että työntekijät lähtevät ulko- ”Ulkomaan komennukselle lähteneet luulevat usein, että kotimaahan on helppo palata. He eivät ehkä havaitse, että he ovat jo itse muuttaneet toimintatapojaan. Sen vuoksi on vaikeaa taas sopeutua vanhaan työkulttuuriin”, kertoo PwC:n asiantuntija Sari Viitasalo. maille töihin verotuksellisista syistä. Seurannassa puutteita Vain 16 prosenttia tutkimukseen osallistuneista yrityksistä Suurimpia haasteita tutkimuksen mukaan ovat verot, komen- ja organisaatioista arvioi, että komennusten etenemistä tark- nuksen eri osa-alueiden yhteensovittaminen sekä työluvat. kaillaan riittävän hyvin. Toisaalta 13 prosentilla ei ollut käy- ”Kansainvälinen liikkuvuus on nykyisin hyvin ketterää, mutta erilaiset säännökset esimerkiksi verotuksen ja työlupien osalta ovat tiukentuneet.” ”Tässä ympäristössä tarvittaisiin systemaattista seurantaa. tössä lainkaan seurantaa. ”Tutkimuksen mukaan lyhytaikainen liikkuvuus kasvaa, ja uudentyyppiset ulkomaantehtävät yleistyvät. Eri tilanteisiin tulisi suunnitella erilaisia politiikkoja. Tällä voidaan säästää Tutkimuksemme mukaan etenkään lyhytaikaista kansainvälistä aikaa ja kustannuksia, ja samalla ulkomaanpolitiikat toimivat liikkuvuutta ei juurikaan seurata.” paremmin talent managementin välineinä.” Löfin mukaan suomalaisissa organisaatioissa korostui erityisesti se, että ulkomaantyöskentelyyn liittyviä kustannuksia Alueellisesti ulkomaantyöskentely kasvaa tutkimuksen mukaan erityisesti Aasian-Tyynenmeren alueilla. sen enempää kuin kustannus/hyöty -suhdettakaan ei tarkkailtu järjestelmällisesti. ”Tyypillisesti kustannuksia arvioidaan komennuksen alussa, mutta niitä ei sitten enää seurata sen aikana.” Organisaatioissa ei välttämättä myöskään tiedetä, missä Paluukin voi olla kulttuurishokki Myös paluu kotimaahan voi olla yllättävän haasteellista. ”Paluun vaikeuteen liittyy varsinkin se, että pitkään ulkomailla olleelle ja jo uuteen työkulttuuriin tutustuneelle työnteki- työntekijät liikkuvat, mitä tehtäviä he ulkomailla tekevät, ja jälle tulee Suomessa käänteinen sopeutumisprosessi”, selittää kuinka kauan. PwC:n asiantuntija Sari Viitasalo. 40 HR viesti 2/2016