HR viesti 2/2016 - Page 30

” Keskusteleminen on keskeisessä asemassa työyhteisö­teatterissa. Projektin viimeisessä seminaarissa työntekijät katsoivat jälleen kolme teatterillista kohtausta, joihin Jansson pyysi yleisöltä kommentteja. Janssonin mukaan työntekijöitä johdateltiin ”Siinä kerrotaan hyviä tapoja ja miten meidän työyhteisössä olisi hyvä käyttäytyä”, Nurmela kertoo. Hän lisää, että työyhteisöteatteri ei suoranaisesti ratkaissut kohtausten ja keskustelun avulla miettimään omia vuorovaiku- kommunikaatioon liittyviä haasteita työpaikalla, mutta se antoi tustapoja ja -tilanteita. eväitä niiden käsittelyyn. Kahden seminaarin, draamatyöpajan ja videoiden lopputuloksena luotiin uusi positiivinen vuorovaikutusmalli: työyhtei- ”Työyhteisön hyveissä saatiin todella hyvä alku sille, mitä pitää vielä miettiä, painottaa ja viedä eteenpäin.” sön hyveet. Hyveet esiteltiin Helsingin kaupungin elinkeino-osaston Keskustelu osallistaa sekä tietotekniikka- ja viestintäosaston työntekijöille loppusemi- Satu-Mari Jansson myöntää, että keskusteleminen on keskei- naarissa tammikuussa. sessä asemassa työyhteisöteatterissa. Hän lisää, että teatteri tempaisee usein mukaansa nekin työntekijät, joilla voi olla ennakkoluuloja erikoiselta kuulostavaa menetelmää kohtaan, tai jotka ovat muuten arkoja osallistumaan. ”Ihmisillä on tapana innostua meidän kehittämistyöpa- 262 SATU-MARI JANSSON TEATTERI JA DRAAMA TYÖN OPPIMISMUOTOINA HELSINGIN YLIOPISTO KÄYTTÄYTYMISTIETEIDEN LAITOS joissa. Kohtaukset vievät mennessään. Roolihenkilöt ja tilanteet muuttuvat eläviksi”, Jansson pohtii. ”Silloin katsoja haluaa kommentoida, muokata sitä kohtausta ja osallistua. Jos kyseessä on draamallinen työpaja, jossa mukana olevat itse osallistuvat aktiivisesti kohtausten luomiseen, he ovat yleensä täysillä mukana. Silloin on todella helppo saada ihmiset osallistumaan ja keskustelemaan kehitysmahdollisuuksista.” Jansson nostaa väitöskirjatutkimuksessaan esille, että työyhteisöteatteri tuo oppimisprosessiin tunteet mukaan. ”Jos organisaatiossa on menossa muutostilanne tai halutaan vaikuttaa jollakin tavalla henkilöstöön, se tehdään usein tiedon kautta tiedotus- tai koulutustilaisuuksien avulla. Intohimoni on sen sijaan osallistaa ihmiset toiminnallisesti ja kokonaisvaltaisesti vetämiini kehittämis- ja valmennusprojekteihin siten, että heidän tunteensa ovat luonnollisella tavalla mukana”, hän selventää. ”Silloin käsiteltävä asia ei jää abstraktiksi, vaan esitysten katsomiseen tai toiminnallisiin työpajaharjoitteisiin osallistutaan kokonaisvaltaisesti.” Voiko tunteiden käsittelyyn liittyä riskejä? Jansson kieltää tämän. Menetelmän tarkoituksena ei ole tehdä sosiodraamaa eikä esittää ihmisten tulehtuneita suhteita. Näin silti, vaikka TEATTERI JA DRAAMA TYÖN OP SRT