HR viesti 2/2015 - Page 44

Öljyä rattaisiin Mutta miten Suomi pärjää kansainvälisessä vertailussa tällä saralla? – Moni korkean profiilin tutkimus hehkuttaa esimerkiksi Suomen toimintaympäristön hienoutta, mutta suomalaiset itse eivät aina ole niin vakuuttuneita. Esimerkiksi perheyritysten piiristä tulleet hätähuudot eivät piirrä kuvaa erityisen houkuttelevasta maasta. Liljeström arvioi, että Suomessa ja Euroopassa yleensäkin on tietyt rakenteet – kuten julkinen talous ja sitä kautta verot, regulaatio ja muu sääntely sekä esimerkiksi työvoimalainsäädäntö – jotka sinänsä ovat tärkeitä demokratian ja hyvinvointivaltioiden ylläpitämisen kannalta. Mutta, mutta: ”Samalla ne rakenteet Euroopassa ovat aika staattisia eivätkä helposti taivu dynaamisen liiketoiminnan sopeutusvaatimusten edessä taantumassa. Esimerkiksi Aasiassa ja Yhdysvalloissa samanlaisia liiketoiminnan kannalta nähtäviä hidasteita ei ole yhtä paljon, joten yrittäjyys, innovatiivisuus, uuden liiketoiminnan ja kaupan synnyttäminen tapahtuu helpommin.” Samaan hengenvetoon Liljeström kuitenkin muistuttaa, että näillä dynaamisemmilla alueilla ihmisten hyvinvointi keskimäärin ei välttämättä ole samalla tasolla kuin Euroopassa. Asiassa on siis puolensa ja puolensa – mutta esimerkiksi amerikkalaiset start-up-menestyjät ovat huomauttaneet, että suomalaisilta puuttuu yksi asia ja sen myötä kaikki: aito nälkä menestyä. Muutos sisäänrakennettuna Aalto University Executive Educationin toimitusjohtaja, professori Pekka Mattila tietää yhtä ja toista muutosjohtamisesta: yrityksissä on ymmärretty oikein muutoksen luonne. Muutos ei Mattila pureutui väitöskirjassaan (2006) muutosjohtamiseen ja ole katoamassa minnekään, eikä sitä voi lähestyä ’tapaus ker- muutosvastarinnan käytäntöihin ja tuli tunnetuksi yhtenä ensim- rallaan’ -asenteella. Tarvitaan fundamentaalisempaa muutosta mäisistä muutosvastarintaa käsitelleistä tutkijoista Suomessa. yritysten toimintavoissa ja juuri tähän tähtää muutoskyvykkyy- Mutta kuinka iso juttu muutosjohtaminen sitten on Aalto EE:n den vahvistaminen.” ohjelmatarjonnassa? Mutta miten sitten työntekijöiden – syvät ”Muutosjohtamisen tärkeys ymmärretään yrityksissä jo varsin laajasti ja muutosjohtaminen on ikään kuin sisäänrakennettuna lähes kaikissa koulutuksissa”, Mattila toteaa. Periaatteessa muutosjohtamiselle on erityisesti tarvetta tilanteessa, jossa organisaatiolla ” tai ei niin syvät – rivit ottavat muutokset vas- Uusin trendi taan? Ovatko suomalaiset avoimia muutok- valmennus- selle työpaikoilla vai pikemminkin jurnuttavia markkinoilla on muutoskyvykkyys. on edessä kasvu tai kuihtuminen. Tällöin yritykset ovat kiinnostuneita kouluttamaan esimiehiään, jotta he pystyvät johtamaan joukkoaan muutoksen läpi. ”Viime aikoina muutos on valitettavasti usein tarkoitta- jarrumiehiä? Mattila ampuu alas kaikki yleistykset: ”Mitään kansallista käyttäytymismallia ei ole olemassa”, hän toteaa ja lisää, että koko kansanluonteeseen istuvaa piirrettä saa muu- tenkin hakea. Yksi sellainen Mattilalla silti on mielessä: ”Tasa-arvon eetos on aika voimakas suomalaisilla työpai- nut toiminnan supistumista ja tähän liittyvää sopeuttamista, koilla. Meillä voi kyseenalaistaa johtoa päin naamaa eri lailla eikä reagoimista kasvuun”, Mattila toteaa ja lisää, että Aalto kuin monessa muussa paikassa”, Mattila toteaa ja lisää, että EE:ssa on tarjolla kumpaankin perusskenaarioon toimiva ”työ- Suomessa ajatellaan yleensä terveesti, että kriittisyys ei ole kalupakki”. sama asia kuin vastustus. Kulmahuoneen muutostuote Perustelut pöytään Uusin trendi valmennusmarkkinoilla on kuitenkin muutoskyvyk- ”Kriitikoita” on myös tulossa lisää: ”Etenkin nuoremmat työn- kyys. Tämä yrityksen johdolle keskeinen teema on ollut pin- tekijät haluavat tietää, miksi joku asia pitää tehdä jollain tie- nalla nyt parin vuoden ajan. tyllä tavalla”, toteaa Mattila. Pomojen on siis opittava peruste- ”Muutoskyvykkyys on vahva trendi, joka kertoo siitä, että 42 HR viesti 2/2015 lemaan entistä paremmin.