HR viesti 1/2018 | Page 8

VIESTI TOIMITUKSELTA KUN MONIOSAAJA NÄKÖALAPAIKKAA HAKI Harva yritys voi olla välittämättä siitä, millainen työnantajamielikuva siitä muodostuu. Varsin- kin sosiaalisen median kultakaudella voi luonnehdinta ”Ö-luokan hikipajasta” tai ”lahjatto- mien laivasta” jäädä elämään ihmisten mielissä. Työnantajamielikuva rakentuu monesta pali- kasta, joista hankalin rasti saattaa hyvinkin olla rekrytointi. Kuvittele tilanne, jossa yritys hakee asiantuntijaa työhön. Hakemuksia tulee sata, haastat- teluun kutsutaan kahdeksan. Neljä lupaavinta laitetaan soveltuvuustestiin ja heistä paras vali- taan. Kuinka todennäköistä on, että kuukausia kestävän, rahaa nielevän prosessin tuloksena on yksi tyytyväinen ihminen ja 99 tyytymätöntä? Oikotien Evidensillä teettämän tutkimuksen mukaan rekrytoinnilla voidaan saada ihmis- ten niskakarvat pystyyn hyvinkin monella tavalla. Lokakuussa 2017 toteutetun tutkimuksen mukaan yli 90 prosentilta työnhakijoista ei ole koskaan kysytty heidän mielipidettään siitä, millaiseksi he kokivat työpaikan hakemisen. Vain hyvin harva hakija ylipäätään saa koskaan palautetta omasta suoriutumisestaan – varsinkaan jos ei tule valituksi paikkaan. Edellistä rekrytointiesimerkkiä mukaillen: kandidaatit 2–100 ovat usein samassa veneessä ja saavat ainoastaan lyhyen ”valitettavasti valinta ei kohdistunut sinuun” - ­ viestin prosessin lopuksi. Fiksu rekrytoija ottaisi puhelimen käteen ja soittaisi läpi ainakin kaikki finalistit – vaikka ikävien uutisten kertominen ei ole helppoa, se osoittaa huomaavaisuutta ja ammattimaisuutta. Evidenssin tutkimus ei kuitenkaan pidä yritysten rekrytointia susihuonona: keskimääräinen kouluarvosana työnhakijakokemuksesta ja työnhakuun liittyvästä viestinnästä on 7,02. Oikotie Työpaikkojen johtaja Joonas Pihlajamaa toteaa, että yritykset kyllä kiinnittävät hakijakokemukseen kasvavassa määrin huomiota, mutta jo ihan peruskommunikaatioon panostamalla voi Suomessa vielä erottua edukseen. Kaiken kaikkiaan tutkittaessa sitä, oliko työnhakemisen kokemus onnistunut vai epäonnistunut, viestinnän rooli oli keskeinen läpi linjan. Huono kokemus syntyi useimmiten viestinnän laiminlyönnistä hakijaa kohtaan. Rekrytointiviestintä olisi monelle yrityksille luonteva paikka tuoda esiin vahvuuksiaan, sillä työnhakijat ovat jo valmiiksi yrityksestä kiinnostunut yleisö. Silti vain vähän yli puolet tutkimuksen vastaajista koki, että oli itse työnhakutilanteessakaan saanut riittävästi itseään kiinnostavaa tietoa. Eniten työnhakijat haluaisivat työnhakutilanteessa tietoa palkasta (67 % vastaajista), oman työnkuvan sisällöstä (56 %) sekä työilmapiiristä (40 %). Näiden lisäksi myös työnantajan toimintatavat ja arvot nousivat vastauksissa. Suhteellisen laaja tutkimus – yli 1 000 vastaajaa, joista yli puolet oli hakenut työpaikkaa alle vuosi sitten – myös paljasti, että Suomen talouden elpyessä palkkaus kiinnostaa työnhakijoita aiempaa enemmän. Vielä 2015 tehdyssä tutkimuksessa kärjessä olivat työpaikan turvallisuus ja työnantajan taloudellinen tilanne. Spontaanisti kysyttäessä työnantajaviestinnästä yleisin vastaus oli, ettei kukaan Lukeaksesi sähköisen HR viestin, klikkaa itsesi työnantaja Suomessa erotu mielenkiintoisella viestinnällä. Yleisesti kiinnostavaa osoitteeseen: työnantajakuvaa rakennettiin vastaajien mielestä tarinoiden, avoimuuden ja rehellisyyden www.hrviesti.fi nimissä. Sama päti myös työpaikkailmoituksiin: liiallinen fraasien ja muotisanojen kuten   ”näköalapaikka” tai ”moniosaaja” käyttäminen koettiin ärsyttävänä. Lehden sähköisen Joonas Pihlajamaa huomauttaa, että monella alalla kilpailu työntekijöistä nousevassa version lukeminen taloustilanteessa on kovaa – ja ne yritykset, jotka viestivät asioista positiivisesti ja ei vaadi erillisiä mieleenpainuvasti potentiaalisille työntekijöille, saavat myös parhaat hakijat. tunnuksia ja on täysin Trending: rehellinen, jämpti ja peruskohtelias rekrytointi? PETRI CHARPENTIER 8 HR viesti 1/2018 maksutonta.