HR viesti 1/2018 | Page 48

NÄKÖKULMA

Antti Hytti osastopäällikkö , Aikuiset EHYT ry www . ehyt . fi
Antti Hytti johtaa EHYT ry : n Aikuiset-osastoa . Hän on mm . kouluttanut esimiehiä ja konsultoinut työpaikkoja päihdehaittojen vähentämisestä 13 vuoden ajan . Artikkelissa siteerattu raportti on ladattavissa EHYTin huugo . fi -verkkosivuilta.

KUINKA KALLIIKSI ALKOHOLINKÄYTTÖ TULEE SINUN TYÖPAIKALLESI ?

Entä siihen puuttuminen ? Vaikeita kysymyksiä , vaikka riskikäytön tiedetään aiheuttavan kustannuksia ja ehkäisyn tärkeys tunnustetaan . Siitä ei sen sijaan ole juuri tietoa , onko esimerkiksi päihdeohjelman teettäminen työnantajalle taloudellisesti kannattavaa .
Me EHYT ry : ssä autamme työpaikkoja hallitsemaan päihdeongelmia , joten toisinaan mekin joudumme vastaamaan tähän kysymykseen . Siksi KTK Aleksi Miettinen ja apulaisprofessori Elias Rantapuska laativat meille Numerot puhuvat -raportin , joka kokoaa yhteen sen , mitä tutkimus tietää työpaikkainterventioiden vaikuttavuudesta . Tammikuussa julkaistun raportin lopussa esitetään ehkäisyn tuotto-odotuksia , jotka on tehty investointilaskennan menetelmin .
Työnantajalle alkoholi aiheuttaa suoria kustannuksia , ennen kaikkea sairaspoissaoloja , joiden määrällä on suora yhteys riskikäyttöön . Merkittävä haitta on myös niin sanottu presenteismi : riskikäyttäjä on kyllä töissä , mutta esimerkiksi krapulan tai alkoholin aiheuttaman väsymyksen vuoksi hänen tuottavuutensa on alentunut . Miettisen ja Rantapuskan mukaan siitä on tutkimusnäyttöä , että sairauspoissaolot ovat vähentyneet ja tuottavuus on parantunut , kun työpaikalla on puututtu alkoholinkäyttöön .
Työantaja kärsii myös alkoholin aiheuttamista epäsuorista kustannuksista . Niillä tarkoitetaan esimerkiksi johdon työaikaa , jota kuluu asioiden selvittelyyn tai uusien työntekijöiden rekrytointiin irtisanottujen tilalle . Monissa tehtävissä alkoholin aiheuttama imagohaittakin voi olla huomattava . Kuinka tehokkaasti näihin haittoihin pystytään vaikuttamaan ja mitkä ovat niiden kustannukset , sen arviointi on raportin perusteella vaikeampaa . Kokemukseni perusteella voi kuitenkin sanoa , että myös ne voivat ainakin ajoittain olla merkittäviä .
Raportissaan Miettinen ja Rantapuska tarkastelevat kuvitteellista 1 000 hengen työpaikkaa , joka toteuttaa viisivuotisen päihdeohjelman . Se toteutetaan koko organisaatiossa ja se sisältää myös riskikäyttäjien mini-interventiot työterveyshuollossa . Johtopäätös on , että kun riskikäyttäjien tuottavuutta saadaan parannettua edes maltillisesti ( 5 %) ja sairaspoissaolojen määrää vähennettyä hieman ( 1 %), niin työpaikka voi odottaa yhtä sijoitettua euroa kohden 1 – 2 euron tuottoa . Näiden lisäksi menoja karsii vielä se , että edellä mainitut epäsuorat kustannukset vähenevät . Tulos toki edellyttää , että päihdeohjelma kattaa aidosti koko organisaation ja tavoittaa myös työpaikan riskikäyttäjät .
Raportin ensimmäinen pääviesti työnantajille on siis , että alkoholihaitat voivat aiheuttaa työpaikalle merkittäviä kustannuksia . Toinen pääviesti on , että työnantaja voi käyttää rahaa haittojen torjuntaan varsin rauhallisin mielin : oikein mitoitetut toimenpiteet todennäköisesti maksavat ainakin itsensä takaisin .
Miten työpaikan sitten kannattaa lähteä liikkeelle ? Hyvä lähtökohta on arvioida oman työpaikan päihderiskit . Riski arvion ohella syntyy luontevasti myös arvio haittakustannuksista : työpaikalla voidaan soveltaa esimerkiksi raportissa käytettyä laskentamallia , jolla voi asettaa minimitavoitteet päihdeohjelman tuottamista parannuksista . Näin päihdehaittojen ehkäisy voi työpaikalla muuttua kauniista tavoitteesta johdetuksi prosessiksi , jonka tulokset ovat mitattavissa . n
48 HR viesti 1 / 2018