HR viesti 1/2018 | Page 46

” Mutta kun otimme teollisuusyritysten rinnalle muita yrityksiä nähdäksemme ovatko tutkimustulokset yleistettävissä muille toimialoille , niin aika hyvin ne noudattivat samaa kaavaa .”
Tutkimuksessa perehdyttiin Suomen johtamiskäytäntöjen laatuun käyttäen uutta , Suomen teollisuuden toimipaikkojen johtamiskäytäntöjen laatua mittaavaa kyselyaineistoa , ns . FMOP-aineistoa ( Finnish Management and Organizational Practices Survey ). Aineiston on tehnyt Tilastokeskus Taidot työhön -hankkeen toimeksiannosta . Vastausaineistossa oli 731 toimipaikkaa .

Hymy ja katsekontakti ovat alihyödynnettyjä johtamistyökaluja Suomessa .

Mitä PISA-ihmelapsesta tulee isona ? Toinen kiinnostava aineisto löytyi OECD : n PIAAC-tutkimuksesta , joka tunnetaan aikuisten ” PISA-tutkimuksena ”. Tutkimuksiin osallistui myös esimiehiä ja muita johtajia , jolloin johtajuuden avaimista saatiin hiukan osviittaa .
” Kun johtajien kyvykkyyttä arvioitiin luku- ja kirjoitustaitoa mittaavalla testillä , Suomi oli maailman ykkönen ”, Maliranta toteaa .
Suomen PISA-menestys sekä lapsissa että aikuisissa voi selittyä osin sillä , että testatut henkilöt saattavat olla samojakin – tai ainakin se on mahdollista , sillä PISA-tutkimuksia on tehty jo niin pitkään , että testatut teinit ovat ehtineet käydä koulunsa ja siirtyä työelämään ja osa on voinut edetä jo johtamistehtäviinkin .
” Ehkä PISA-lapsista on saatu meille hyviä johtajia ”, Maliranta naurahtaa .
” Pomo mokasi , lama iski ” Arvioidessaan viimeaikaista johtajakeskustelua Maliranta toteaa , että nykyään pyritään liian herkästi kuittaamaan tuottavuusongelmat nimenomaan johtamisongelmina .
” Tämä ikään kuin ’ hedelmistään puu tunnetaan ’ -ajattelu on meillä vahva , vaikka tuottavuus riippuu kymmenistä , ehkä sadoista yksittäisistä seikoista , alkaen ihan huonosta onnesta .” Esimerkiksi viimein päättynyttä taantumaa on huono pistää susisurkean sinivalkoisen johtamisen piikkiin .
” Historia tuntee tapauksia , joissa mailla menee pitkään hyvin ja sitten ei enää menekään ”, Maliranta toteaa ja tarjoaa esimerkiksi Japanin . ” Johtamisen kanssa sillä ei välttämättä ole juuri mitään tekemistä .”
Maailman huipulle sattumalta ? ” Sen sijaan menestyksessä johtamisella on vissi rooli ”, Maliranta uskoo . Pelkkä onni ei mitenkään selitä 1990- luvun lopun telealan nousukiitoa , kun suomalainen kännykkäosaaminen pyyhki muilla pöytää . ” Kilpailu oli todella kovaa ja silti suomalainen yritys hallitsi toimialaa toistakymmentä vuotta . Ei sellainen ole mahdollista ilman hyvää johtamista .”
Maliranta mainitsee myös työtyytyväisyyden ja tuottavuuden välisen vahvan linkin . ” Hyvän johtamisen seu-
Tutkimus ei paljastanut suomalaisten nais- ja miesesimiesten välillä juuri merkittäviä eroja . Ylimpään johtoon edenneet naiset ovat kuitenkin keskimäärin mieskollegojansa vahvemmin uudistajia ja valmiimpia haastamaan sekä kyseenalaistamaan .
rauksena yrityksissä on tyytyväisiä työntekijöitä ja tuottavuus hyvällä tolalla .” Esimerkiksi Eurofoundin tutkimuksessa suomalaisten työtyytyväisyys on ollut erittäin korkealla tasolla .
” Eurofoundin lähestymistapana oli selvittää esimiestyön laatua työntekijän näkövinkkelistä ja tulokset olivat , elleivät erinomaisia , niin erittäin tyydyttäviä ”, hän muotoilee .
Ei mikään ekstroverttiradikaali Milttonin ja Workplace Nordicin marraskuisen tutkimuksen mukaan suomalainen johtaja on kansainväliseen kollegaansa verrattuna luontaisesti vähemmän sosiaalinen , uudistajana maltillisempi sekä yleisesti ottaen harmoniahakuisempi . Tutkimus kattoi yli 800 suomalaista johtajaa ja esimiestä .
Psykologi Jarkko Rantanen Workplace Nordicista arvioi , että suomalainen johtaja vaikuttaisi olevan tyypillisesti maanläheinen ja käytännöllinen johtaja , joka ei turhia pullistele eikä pulise .
” Kysymys on , riittääkö suomalaisen johtajan halu haastaa ja luoda uutta ”, pohtii Rantanen .
Merkittävä ero suomalaisten ja kansainvälisten johtajien välillä löytyi mukautuvuudesta . Suomalainen johtaja etsii keskimäärin enemmän harmoniaa kuin kansainvälinen johtaja .
46 HR viesti 1 / 2018